24.9.2026

Pekka Leskinen ja Santtu Karhinen: Talouden ja ympäristön yhteydet on tunnettava paremmin päätöksenteossa

Blogi

Ympäristöpolitiikan vaikutusten ennakkoarviointia tulee vahvistaa, jotta rajalliset julkisen talouden voimavarat voidaan kohdentaa kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, kirjoittavat yksikönjohtaja Pekka Leskinen ja erikoistutkija Santtu Karhinen. Suomen ympäristökeskuksessa talous- ja ympäristötutkimuksen osaaminen yhdistyvät, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat arvioinnin kehittämiselle.

Pekka Leskinen (vas.) ja Santtu Karhinen — © Saara Sivonen ja Pirkko Väänänen

Suomen julkisen talouden rajallinen liikkumavara pakottaa punnitsemaan entistä tarkemmin, mihin yhteisiä varoja käytetään. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja luontokato edellyttävät kiireellisiä toimia. Ilmastopäästöjä on vähennettävä, hiilinieluja vahvistettava ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytettävä.

Tällaisessa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää löytää keinot, joilla ympäristötavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Päätöksenteon tueksi tarvitaan myös tietoa siitä, miten toimien kustannukset ja hyödyt jakautuvat yhteiskunnassa. Arvioinnin on katettava myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon talousvaikutukset sekä muutoksiin sopeutumisen kustannukset ja hyödyt.

Vaikutukset ulottuvat valtion budjettia laajemmalle

Ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan edistää velvoittavalla sääntelyllä, verotuksella, tuilla, informaatio-ohjauksella tai näiden yhdistelmällä. Käytännössä keinoja ovat esimerkiksi päästörajat, päästöjen hinnoittelu, päästöjä vähentävien investointien tuet ja kuluttajien neuvonta.

Eri keinot vaikuttavat eri tavoin yritysten tuotanto- ja investointipäätöksiin, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen sekä julkisen talouden menoihin ja tuloihin. Usein vaikutukset myös jakautuvat epätasaisesti eri väestöryhmien, toimialojen ja alueiden välillä.

Osa ympäristötavoitteiden saavuttamista tukevista muutoksista toteutuu ilman uusia politiikkatoimia. Uusien politiikkatoimien vaikutuksia on arvioitava suhteessa siihen, miten päästöt, hiilinielut ja luonnon tila kehittyisivät ilman niitä. Toimet kannattaa kohdentaa sinne, missä nykyiset kannustimet eivät riitä ja missä lisäohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä suhteessa kustannuksiin.

Kansantalouden nettovaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon myös resurssien käytön vaihtoehtoiskustannukset eli se, mitä samoilla resursseilla voitaisiin saada aikaan muussa käytössä. Politiikkatoimi voi lisätä tuotantoa ja työllisyyttä joillakin toimialoilla, mutta samalla vähentää niitä muualla taloudessa.

Vaikutusarviointien tietopohjassa on puutteita

Viisaisiin valintoihin tarvitaan tietoa. Suomessa politiikkatoimien talous- ja ympäristövaikutusten vertailuun tarvittavassa tietopohjassa on kuitenkin puutteita.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on selvittänyt, miten ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän vaikutuksia kansantalouteen tulisi arvioida. Työryhmän mukaan nykyiset mallit, osaaminen ja resurssit eivät riitä päätöksenteon tarpeisiin.

Myös valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuoden 2025 tarkastuksessaan, että ilmastopolitiikan valmistelussa päätöksentekijöillä ei ollut vaihtoehtoisten toimien päästö- ja kustannusvaikutuksista riittävästi tietoa kustannustehokkaiden valintojen tueksi.

Vaihtoehtoja pitäisi arvioida jo valmistelun aikana, silloin kun niiden sisältöön ja toteutustapaan voidaan vielä vaikuttaa. Vertailussa olisi käytettävä yhtenäisiä lähtöoletuksia ja otettava huomioon ohjauskeinojen yhteisvaikutukset sekä vaikutuksiin liittyvät epävarmuudet. Uusien ratkaisujen suunnittelussa tarvitaan myös tutkittua tietoa aiemmin toteutettujen toimien vaikutuksista.

Ympäristöosaaminen ja talousmallinnus yhteen

Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää ympäristöosaamisen ja talousmallinnuksen yhdistämistä. Talousmallinnuksella kuvataan, miten ympäristön muutosten ja ohjauskeinojen vaikutukset välittyvät ajan kuluessa talouden eri osiin. Ympäristöosaamista tarvitaan sekä taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten että ilmastonmuutoksen ja luontokadon taloudellisten seurausten arviointiin.

Suomalaisilla tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on tätä osaamista, mutta sitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävän järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti politiikan valmistelun ja päätöksenteon tukena.

Suomen ympäristökeskuksen ympäristö- ja talousosaaminen tarjoaa hyvän perustan arviointityön vahvistamiselle. Käytössämme olevien ympäristölaajennettujen talousmallien avulla voidaan tarkastella tuotannon ja kulutuksen yhteyksiä päästöihin ja luonnonvarojen käyttöön. Malleilla voidaan myös arvioida vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja.
Tällaisia arvioita olemme tehneet esimerkiksi kiertotalouden ja puhtaan energiasiirtymän näkymistä. Linkit näihin arvioihin löytyvät tämän blogin lopusta.

Arvioinnista pysyvä osa valmistelua

Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia tulee vahvistaa ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. Jotta arviot toimien vaikutuksista, kustannuksista ja niiden jakautumisesta ovat käytettävissä jo päätöksiä valmisteltaessa, tarvitaan menetelmien ja aineistojen kehittämiseen pitkäjänteistä rahoitusta.

Arviointityö voi maksaa itsensä takaisin auttamalla ennakoimaan taloudellisia riskejä, välttämään tehottomia toimia ja saavuttamaan ympäristötavoitteet matalimmin kustannuksin. Parhaimmillaan arvioinnin avulla tunnistetaan toimet, jotka vievät kohti ympäristötavoitteita ja vahvistavat samalla talouskasvun edellytyksiä.

Julkisen talouden rajallinen liikkumavara korostaa tarvetta panostaa arviointiin. Arviointityö voi maksaa itsensä takaisin auttamalla ennakoimaan taloudellisia riskejä, välttämään tehottomia toimia ja saavuttamaan ympäristötavoitteet matalimmin kustannuksin.

Parhaimmillaan arvioinnin avulla tunnistetaan toimet, jotka vievät kohti ympäristötavoitteita ja vahvistavat samalla talouskasvun edellytyksiä. Ympäristön kannalta kestävämmän talousjärjestelmän luominen edellyttää ympäristö- ja taloushaasteiden tarkastelua samassa pöydässä.

Yksikönjohtaja, professori, Pekka Leskinen ja erikoistutkija Santtu Karhinen työskentelevät Suomen ympäristökeskuksen kiertotalousratkaisujen yksikössä. Pekka johtaa kiertotalousratkaisujen yksikköä ja vastaa aihealueen tutkimus- ja asiantuntijatyöstä Sykessä. Hänellä on myös pitkä kokemus tutkimusprofessorin tehtävistä liittyen luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kestävyyden arviointiin. Vapaa-aika kuluu juostessa, hiihtäessä ja patikoidessa. Santtu tutkii ilmasto- ja ympäristöpolitiikan taloudellisia vaikutuksia sekä kustannusten ja hyötyjen jakautumista yhteiskunnassa. Hänen kalenterissaan tyhjä tila on vain keskeneräinen suunnitelma uudesta projektista.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.