Riikka Paloniemi ja Juha Peltomaa: Politiikan eri sektorien synkronia on kestävyysmurroksen edellytys

Yhteiskunnan eri sektoreilta kuullaan erilaisia viestejä kestävyydestä, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Uutisia seuratessa ei voi välttyä huolestuttavilta tiedoilta geopoliittisten jännitteiden ympäristövaikutuksista. Huonokuntoiset laivat kuljettavat yhä öljyä Itämerellä. Ukrainan sodan ympäristövaikutukset ovat massiivisia. Sodan – ja rauhanneuvottelujenkin – taustalla on taistelu luonnonvaroista.

Toisaalta Suomella on hyvät valmiudet hallita Itämereen liittyviä riskejä ja pitkä historia Itämeren alueen yhteistyössä. Mielipidetiedustelujen mukaan suomalaiset kannattavat edelleen vahvaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Eurooppa edistää edelleen sinnikkäästi vihreää siirtymää ja fossiilitaloudesta irrottautumista. Fossiilisille polttoaineille on vaihtoehtoja. Sodalle on vaihtoehto.

Suomi on hyvä siltojen luomisessa ja rauhan rakentamisessa. Myös uusiutuvan energian saralla meillä on paljon mahdollisuuksia, jotka voivat auttaa geopoliittisten haasteiden ratkaisemisessa. Euroopan unioni on panostanut merkittävästi siirtymään kohti puhdasta energiajärjestelmää. Suomessa tiekarttaa siirtymän toteuttamiseksi seuraavien 10 vuoden aikana valmistellaan Suomen ympäristökeskuksen johdolla.

Parhaimmillaan ympäristön eteen tehtävä työ tuottaa hyötyjä myös muilla yhteiskunnan sektoreilla ja auttaa hillitsemään ja jopa ratkomaan geopoliittisia jännitteitä. Mutta se vaatii politiikan eri sektoreilta parempaa synkroniaa.

Kestävyysmurros on yhteishyötyjä ja haittojen hallintaa

Kestävyysmurros on systeeminen murros. Se tarkoittaa, että on tarkasteltava yhteiskunnan eri järjestelmiä ja kaikkia kestävyyden osa-alueita – kuten ympäristöä, hyvinvointia, turvallisuutta – samanaikaisesti ja yhdessä.
Helpommin sanottu kuin tehty.
 

Kestävyysmurros on systeeminen murros. Se tarkoittaa, että on tarkasteltava yhteiskunnan eri järjestelmiä ja kaikkia kestävyyden osa-alueita samanaikaisesti ja yhdessä.

Esimerkiksi kestävä uusiutuva energiantuotanto vaatii ympäristön huomioimista. Samalla kestävä uusiutuva ja hajautettu energiantuotanto on osa huoltovarmuutta ja alueellista hyvinvointia. Eri luonnonvarojen, kuten metsien, viljelysmaan ja vesien, käyttö, on kytköksissä moneen muuhunkin asiaan. Esimerkiksi metsien kestävä käyttö ja suojelu auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta ja vahvistavat tulevaisuuden yhteiskunnallista resilienssiä.

Kestävyyden ja turvallisuuden näkökulmien yhteensovittaminen vaatii päämäärätietoista otetta koko yhteiskunnalta. Fossiilisista polttoaineista on ollut vaikeaa luopua rauhan aikana, kriisiaikana tehtävä on entistä monimutkaisempi. Kuten Syken tutkimusprofessori Paula Kivimaa tuoreessa kirjassaan toteaa: haasteena on, että politiikan eri sektorien näkemykset turvallisuudesta eivät kohtaa eivätkä tue toisiaan.

Tutkittu tieto tukee murroksen hyväksyttävyyttä

Tutkimus auttaa ymmärtämään ja muotoilemaan, millaisia politiikkatoimia kestävyysmurros vaatii, ja tukemaan niiden toimeenpanoa. Toimeenpano vaatii tuekseen luotettavaa tietoa ja sopivat mittarit, jotta pystytään arvioimaan, mikä on kokonaisuuden kannalta olennaisinta ja vaikuttavinta. Toimenpiteiden valinnassa ollaan politiikan ytimessä: arvovalinnoissa. Yhteiskunnallisesti hyväksyttävien valintojen saavuttaminen vaatii vahvempaa yhteistyötä yli sektorirajojen ja koko yhteiskunnan moniäänistä keskustelua.

Tutkimusta tarvitaan myös tehtyjen yhteiskunnallisten valintojen ja ratkaisujen arvioimiseksi. Kulkevatko politiikan eri sektorit valitsemaamme suuntaan yhtä jalkaa? Tukevatko kestävyys- ja turvallisuustarkastelut toisiaan? Onko ohjaus johdonmukaista? Mikä on hyväksyttävää, mikä toimii, ja mikä vaikuttaa toivotulla tavalla? Pelaammeko samaan maaliin?

Sen varmistamiseksi kehitämme Sykessä uusia lähestymistapoja, tutkimusmenetelmiä ja politiikkasuosituksia – parhaimmillaan yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Kun toimimme yhdessä ja tutkittuun tietoon perustuen, vahvistamme samalla kriisinkestävyyttämme ja luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen myös myrskyisemmissä olosuhteissa.

Riikka Paloniemi ja Juha Peltomaa toimivat Yhteiskunnan muutos -yksikössä edistäen kestävyysmurroksen systeemistä ymmärrystä yhteiskunnassa. Yksikön johtaja Riikka on viime aikoina kiinnostunut niin töissä kuin vapaa-ajallaan erityisesti biodiversiteetin, ilmastopäästöjen ja arvonlisän yhteisvaikutuksista. Yksikön kehittämispäällikkö Juha on viime aikoina edistänyt energiamurroksen oikeudenmukaisuutta ja vapaa-ajallaan aktiivista liikkumista. 

Tutustu myös

• SYKEn visiona kestävyysmurros!
• Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) 
• Ilmastobarometri ja Luontobarometri 2025: Tietoisuus luontokadon etenemisestä lisääntynyt, ilmastoratkaisut nähdään Suomelle mahdollisuutena. Tiedote 17.3.2025. Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö (ym.fi)
• Metsät tärkeä teema kuntavaaleissa – kansalaiset arvostavat metsien kestävää käyttöä, virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta. Metsäbiotalouden tiedepaneeli 2.4.2025 (metsatiedepaneeli.fi)
• Paula Kivimaa: Security in Sustainable Energy Transitions. Interplay between Energy, Security, and Defence Policies in Estonia, Finland, Norway, and Scotland (cambridge.org)
• Eerika Albrecht, Antti Belinskij, Elina Heikkilä: Policy coherence for ecosystem-based management: Implementing EU water and marine policies in the Archipelago Sea. ScienceDirect. Marine Policy. (siencedirect.com)

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.