Tapio Reinikainen: Tiede pelasti maailman – siksi tänään juhlitaan Maailman otsonipäivää!
Maailman kriisit vyöryvät mediapommituksessa yllemme, jopa siinä määrin, että ne ylittävät pahenevista ympäristöongelmista kertovan uutisoinnin. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa niin, että sen uskotaan jo vaikuttavan syntyvyyteen. Mutta tänään, 16. syyskuuta vietetään Maailman otsonipäivää, joten on aika kertoa ja kerrata hyviä uutisia.
Suomen mittakaavassa edistystä on tapahtunut ainakin kaupunkivesistöjen vedenlaadussa. Muistan lapsuudestani surun ja ihmetyksen hetken, kun isovanhempieni kodin edustalla oleva kaupunkihiekkaranta asetettiin uimakieltoon jätevesipäästöjen vuoksi. Se oli yksi syy, miksi ryhdyin aikoinani opiskelemaan limnologiaa. Sittemmin limnologit, vesi-insinöörit ja monen muun ammattikunnan edustajat ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että melkein kaikkien kaupunkien rantavesissä voi uida.
Pohjois-Euroopan pahimpia ympäristöongelmia aina 1990-luvun loppuun asti oli maaperän, pohjavesien ja sisävesien happamoituminen. Se johtui teollisuuden, liikenteen ja energiatuotannon rikki- ja typpipäästöistä – sekä omista päästöistämme että Euroopan rintamailta ilmamassojen mukana ajautuvasta kaukokulkeumasta. Nyt tämäkin ympäristöongelma on pääsääntöisesti selätetty.
Wienin yleissopimus ja sen alainen Montrealin pöytäkirja ovat onnistuneet otsonikerroksen suojelussa. Niiden avulla on kertaalleen pelastettu maailma.
Maailman mittakaavan globaalien ympäristöongelmien suhteenkin on joskus edistytty. Wienin yleissopimus ja sen alainen Montrealin pöytäkirja ovat onnistuneet otsonikerroksen suojelussa. Niiden avulla on kertaalleen pelastettu maailma.
Ilman näitä sopimuksia ulottuisi otsoniaukko 1980-luvun päästötahdilla nykyään jo maapallon keskileveysasteille asti. Jos mitään ei olisi tehty, olisi vuoden 2065 tienoilla koko maailma ollut otsoniaukon alla ja ulkona liikkumista olisi ollut pakko rajoittaa voimakkaasti.
Otsonikerroksen suojelun sivutuotteena ehkäistiin myös ilmaston lämpenemistä erittäin merkittävästi, joidenkin arvioiden mukaan jopa yhden asteen verran. Ilman tänä vuonna 40 vuotta vanhaa Wienin sopimusta ja sen alaista Montrealin pöytäkirjaa olisi ilmaston lämpeneminen edennyt paljon nykyistäkin pidemmälle.
Ympäristöongelmia on useita ja uusiakin nousee, mutta joitakin niistä on saatu selätettyä. Selätettyjenkin kohdalla voi olla monta kompastuskiveä edessä. Vesistöjen osalta kompastuskivi on hajakuormitus. Päästöt vesistöihin jatkuvat liian suurina, jonka vuoksi Saaristomeri, ainutlaatuinen luonnonhelmi maailmassa, kärsii voimakkaista sinileväkukinnoista. Metsätalous ja soiden ojitus ruskettavat vesistöjä. Hyvät saavutukset troposfäärisissä ilmansaasteissa ratkaisivat happamoitumiskysymyksen, mutta maailmanlaajuisesti ilmansaasteet ovat sotiakin suurempi syy ennenaikaisille kuolemille.
Myös otsonikerroksen suojelun globaali menestystarina on vasta puoliksi kirjoitettu. Siitä voit lukea lisää minun ja Niina Fältin Hiilineutraali-blogista.
Kompastuskiviin ei tarvitse kompastua, mutta kannattaa pitää ne mielessä ja varautua puolustamaan jokaista saavutettua edistysaskelta, joka on otettu ympäristöongelmien voittamiseksi – nehän kaikki pitää lopulta voittaa.
Kaikkien edellä mainittujen ympäristöongelmien taklaamisessa Suomen ympäristökeskuksen ja sen edeltäjäorganisaatioiden asiantuntijoilla ja tutkijoilla on ollut merkittävä rooli sekä paikallisella, alueellisella että maailmanlaajuisella tasolla. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.
Nuorille asiantuntijoille ja tutkijoille riittää haasteita ja työsarkaa – mutta myös monta hyvää syytä toivoon.
Tutustu myös:
Tapio Reinikainen työskentelee johtavana asiantuntijana Suomen ympäristökeskuksessa. Hän edustaa Suomea muun muassa Wienin sopimuksen sekä Montrealin pöytäkirjan ja sen rahoitusmekanismin johtokunnan neuvotteluissa ja työskentelee toimivaltaisena viranomaisena näihin neuvotteluihin liittyvässä kahdessa EU-asetuksessa. Lisäksi Tapio tekee samaan aihepiiriin kuuluvaa tutkimusta sekä ympäristötuotteisiin ja -palveluihin sekä kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreihin liittyvää tutkimusta. Vapaalla ollessaan Tapio vaeltaa mailla ja merillä kiireettömästi.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.