Vuokko Laukka ja Johanna Herttuainen: Ilmastonmuutos haastaa vesihuollon

Vettä on liikaa tai liian vähän, tai se on liian lämmintä. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin siihen, miten hyvälaatuista juomavettä riittää ja jätevedet saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Onneksi sopeutumisen keinoja on olemassa, mutta ne on otettava käyttöön viimeistään nyt. Vesihuolto on myös merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja, ja ilmastopäästöjen hillintä tulisi sekin ottaa osaksi arjen toimintaa.

Ennätyskuumana kesäpäivänä juoksulenkki voi keskeytyä, jos vesipullo on jäänyt kotiin. Jos hyvä tuuri käy, matkan varrelta löytyy yleinen vesipiste. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että vettä tulee hanasta eikä sitä tarvitse säästellä. Loppukesän uutiset Ruotsista kertovat kuitenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesihuoltoon: pohjaveden pinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla ja Mälaren-järvi poikkeuksellisen lämmin. Tilanne on vaikeuttanut talousveden tuotantoa useissa maakunnissa Ruotsissa, ja asukkaita on kehotettu vähentämään vedenkäyttöä.

Vesihuollon on varauduttava ilmastonmuutokseen

Puhdasta juomavettä pitäisi saada tuotettua riittävästi, ja jätevedet pitäisi pystyä puhdistamaan ympäristöä kuormittamatta silloinkin, kun sään ääri-ilmiöt ovat voimakkaimmillaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena vesihuollon häiriötilanteet väistämättä yleistyvät – kuivuus madaltaa pohjavesien pintoja, järvet täyttyvät pitkien hellejaksojen aikana leväkasvustoilla, rankkasateet täyttävät jätevesiviemärit ja myrskyt katkovat sähköjä ja aiheuttavat haasteita veden pumppaamiselle.

Vesihuollossa on onneksi varauduttu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin monin tavoin jo nyt. Varavoimaa on lisätty, kaivojen rakenteita korjattu, vedenkäsittelyä tehostettu ja hulevesiviemäröintiä kehitetty. Kuluttajalle asti häiriötilanteet harvemmin näkyvät, ja hyvä niin!

Uusi vesilaitoksille suunnattu työkalu Vilso auttaa sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on katse suunnattava vuosikymmeniä eteenpäin. Ilmasto muuttuu, mutta tavoite on, että vesihuolto toimii laadukkaasti myös jälkipolviemme eläessä. Uusi vesilaitoksille suunnattu työkalu Vilso auttaa sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa. Helppokäyttöisen työkalun avulla vesilaitokset voivat lisäksi parantaa ymmärrystään ilmastonmuutoksen vaikutuksesta toimintaan pitkällä aikavälillä.

Tiekartta ohjaa kohti vähähiilistä vesihuoltoa

Kun juoksulenkki jatkuu vesitankkauksen jälkeen ja ohi vilahtavat suuret ilmastusaltaat täynnä kaupunkilaisten jätevesiä, voi ajatukset siirtää ilmastonmuutoksen sopeutumisesta sen hillintään. Jätevedenkäsittelyn keskeinen ilmastopäästöjä aiheuttava tekijä on typpioksiduuli, joka on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Typpioksiduuli muodostaa merkittävän osan koko vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä.

Typpioksiduulin muodostumisen prosessi on monimutkainen, ja päästöjen vähentämisen keinoja ollaan hyvää vauhtia kehittämässä. Epäsuoria ilmastopäästöjä aiheuttavat pitkät vesihuoltoverkostot ja paljon energiaa kuluttavat pumppaukset, lisäksi juomaveden tuotantoon ja jäteveden käsittelyyn kuluu paljon kemikaaleja. Energian ja kemikaalien kulutukseen liittyvien päästöjen vähentäminen on huomattavasti yksinkertaisempaakuin typpioksiduulipäästöjen, mutta vaatii tahtoa ja panostusta kunnilta ja vesihuoltolaitoksilta.

Vesihuollon vähähiilisyyttä edistetään nyt Suomessa kansallisella tasolla ministeriöiden ja toimialan yhteisen tiekartan avulla. Tavoitteeksi on asetettu 30 % päästövähennys nykytilasta vuoteen 2035 mennessä. Koko toimialan tiekartta on merkittävä ohjenuora ja kannustaa vesihuoltolaitoksia tarttumaan käytännön toimiin.

Tutustu myös:

Vuokko Laukka toimii johtavana tutkijana Syken yhdyskuntaratkaisut-yksikössä. Hän on kiinnostunut vesihuollon ja ilmastonmuutoksen kytköksistä sekä turvallisuuskysymyksistä. Tähän aikaan vuodesta Vuokko odottaa järviveden kylmenemistä ja avantoon pääsyä.

Johanna Herttuainen toimii erikoissuunnittelijana Syken yhdyskuntaratkaisut-yksikössä. Hän on kiinnostunut erityisesti juomaveden tuotantoon liittyvistä uhista. Mökkeillessä Johannan paras janojuoma on raikas kaivovesi ja kaupungissa laadukas pintavedestä valmistettu hanavesi.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.