Alkuperäiskansojen oikeudet ja perinteinen tieto vahvempaan rooliin arktisten metsien suojelussa

YK:n maailmanlaajuisissa luonnon monimuotoisuutta koskevissa politiikkatavoitteissa suojelu ja ennallistaminen on kytketty tiiviisti alkuperäiskansojen oikeuksien, perinteisen luonnonkäytön ja perinteisen tiedon kunnioittamiseen. Tavoitteista voi kuitenkin joskus olla pitkä matka käytännön toimeenpanoon.

Indigenous Knowledge and Arctic Forests (IKForest) (syke.fi) -projektissa tarkasteltiin Kunming-Montrealin globaalin biodiversiteettikehyksen tavoitteita (ym.fi) vasten, miten alkuperäiskansat osallistuvat metsien suojeluun ja ennallistamiseen Saamenmaalla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Kanadan ja Yhdysvaltojen Alaskan arktisilla alueilla. Projektin pian julkaistava selvitys esittelee hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä yhteishallinnasta ja alkuperäiskansalähtöisestä ennallistamisesta sekä tarjoaa suosituksia päättäjille, yksityisille toimijoille ja alkuperäiskansojen organisaatioille.

Selvityksessä tarkastellaan neljää tapaustutkimusta eri puolilta arktista aluetta: Saamenmaalta Laponian maailmanperintökohdetta Ruotsissa sekä Luonnonperintösäätiön ja Lumimuutos osuuskunnan vapaaehtoisen metsien suojelun aloitteita Suomessa, Kanadassa Torngat Mountains -kansallispuistoa sekä Alaskassa Hoonah Native Forest Partnership -kumppanuusohjelmaa. Tapaustutkimukset kuvaavat, miten alkuperäiskansalähtöinen metsien suojelu ja ennallistaminen yhdistää usein laajasti sekä sosiaalisia että ekologisia tavoitteita, joissa suojelu turvaa luonnon ohella myös kulttuurista jatkuvuutta.  

Alkuperäiskansojen asemaa vahvistettava

Projektin tulokset osoittavat, että alkuperäiskansojen rooli ja tietojärjestelmät tunnustetaan yhä vahvemmin kansainvälisissä ja kansallisissa politiikoissa, mutta niiden roolissa metsien suojelussa ja ennallistamisessa käytännön tasolla on edelleen paljon puutteita. Osallistuminen on usein muodollista, eikä päätöksenteko perustu yhteishallintaan tai vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen. Samankaltaisia rakenteellisia esteitä tunnistettiin kaikkialla tutkimusalueella. 

Projektin suositukset korostavatkin alkuperäiskansojen päätösvallan ja yhteishallinnan vahvistamista, alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojaamista ja hyödyntämistä heidän omilla ehdoillaan, sekä kestävän rahoituksen ja osaamisen kehittämistä.

Selvitys julkaistaan kaikille avoimessa englanninkielisessä webinaarissa 11. joulukuuta kello 14.00 – 15.15. Selvityksen kirjoittajat Inka Musta ja Aslak Holmberg (Luontoa Oy) esittelevät projektin keskeiset tulokset ja politiikkasuositukset, ja tilaisuudessa kuullaan kommenttipuheenvuoroja Arktisten valtioiden, alkuperäiskansojen järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajilta.  

Tilaisuus on englanninkielinen. Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen täällä viimeistään 9. joulukuuta täällä (webropolsurveys.com).

Lue lisää:

Projektin verkkosivu (syke.fi)

Lisätietoja projektista:

Aino Lipsanen  

Projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus  

p. +358 29 525 1279  

etunimi.sukunimi(a)tsyke.fi

Lotta Manninen  

Neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö

p. +358 295 250 226

etunimi.sukunimi(at)gov.fi  

Lisätietoja webinaarista:

Anna Ott

Tutkija, Suomen ympäristökeskus

p. +358 295 252 202

etunimi.sukunimi(at)syke.fi