Eläkeläisten kaupungistumisaste muita väestöryhmiä matalampi
Opiskelijat asuvat useimmin kaupunkialueilla
Elinympäristön tietopalvelu Liiterin tilastoilla väestöä voidaan tarkastella myös muuten kuin kuntarajojen mukaan. Yhdistämällä tilastoja kaupunki–maaseutuluokitukseen nähdään millaisilla alueilla eri elämäntilanteissa olevat asuvat.
Koko Suomen väestöstä 74 prosenttia asuu kaupunkialueilla eli kaupunki–maaseutuluokituksen alueista sisemmällä kaupunkialueella, ulommalla kaupunkialueella tai kaupungin kehysalueella. Väestöryhmien välillä on kuitenkin selviä eroja, kun asukkaita tarkastellaan väestön pääasiallinen toiminta -tilaston mukaan. Tilasto kertoo, onko henkilö esimerkiksi työllinen, työtön, opiskelija tai eläkeläinen.
Opiskelijoilla ja 15 vuotta täyttäneillä koululaisilla kaupungistumisaste on selvästi keskimääräistä korkeampi, 82 prosenttia. Myös työttömien kaupungistumisaste on keskiarvoa korkeampi, 79 prosenttia. Sekä opiskelijat että työttömät asuvat erityisen usein sisemmällä kaupunkialueella.
Eläkeläisillä kaupungistumisaste on tarkastelluista väestöryhmistä matalin, 66 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että eläkeläiset asuvat muita väestöryhmiä useammin maaseutualueilla. Kaikilla tarkastelluilla väestöryhmillä kaupungistumisaste on kuitenkin noussut 2020-luvulla.
Väestöryhmien kaupungistumisaste elämäntilanteen mukaan
| Kaupungistumisaste | |
|---|---|
| Työlliset | 77 % |
| Työttömät | 79 % |
| 0–14-vuotiaat | 75 % |
| Opiskelijat, koululaiset | 82 % |
| Eläkeläiset | 66 % |
| Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet | 77 % |
| Muut työvoiman ulkopuolella olevat | 79 % |
| Väestö yhteensä | 74 % |
Taulukko. Tarkastelussa kaupunkialueiksi lasketaan sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue. Luokitus perustuu yli 15 000 asukkaan keskustaajamiin ja alueisiin niiden ympärillä.
Maaseutualueilla työvoiman ulkopuolella olevien osuus korostuu
-
41 %harvaan asutun maaseudun asukkaista on eläkeläisiä
Eri väestöryhmien sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille heijastuu myös alueiden väestörakenteeseen. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka suuri osa eri aluetyyppien asukkaista on työssä tai työttömänä ja kuinka suuri osa on työvoiman ulkopuolella, kuten opiskelijoita, lapsia tai eläkeläisiä.
Sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella työvoimaan kuuluvia on enemmän kuin työvoiman ulkopuolella olevia. Muissa kaupunki–maaseutuluokituksen alueluokissa tilanne on päinvastainen: työvoiman ulkopuolella olevia on enemmän kuin työvoimaan kuuluvia.
Harvaan asutulla maaseudulla eläkeläisten osuus väestöstä on 41 prosenttia. Se on enemmän kuin työllisten osuus, joka on 36 prosenttia. Muissa alueluokissa työlliset ovat suurin väestöryhmä pääasiallisen toiminnan mukaan.
Kaikissa kolmessa kaupunkialueluokassa työllisiä on 45 prosenttia väestöstä. Lasten osuus on suurin kaupungin kehysalueella, 18 prosenttia, ja ulommalla kaupunkialueella, 17 prosenttia. Opiskelijoiden osuus on suurin sisemmällä kaupunkialueella, 10 prosenttia. Myös työttömien osuus on suurin sisemmällä kaupunkialueella, 7 prosenttia.
Elinympäristön tietopalvelu Liiterin aineistonosto
Tässä tarkastelussa käytettiin Elinympäristön tietopalvelu Liiterin tilastoa:
Väestö > Pääasiallinen toiminta
Pääasiallinen toiminta kuvaa henkilön taloudellista toimintaa vuoden lopussa. Sen perusteella väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin.
Työvoimaan kuuluvat työlliset ja työttömät. Työvoiman ulkopuolella olevia ovat 0–14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Henkilö voi kuulua vain yhteen näistä ryhmistä.
Työllisiksi määritellään 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana.
Työttömiksi luetaan 16–64-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin mukaan työttömiä vuoden lopussa. Työttömiin kuuluvat sekä TE-toimistoihin rekisteröityneet työttömät työnhakijat että kokoaikaisesti lomautetut.
Opiskelijat ovat tutkintoa Suomessa suorittavia tai työvoimakoulutuksessa olevia henkilöitä. Koululaisiksi määritellään kaikki 15-vuotiaat sekä 9.- ja 10.-luokkalaiset.
Kaikki yli 74-vuotiaat luokitellaan eläkeläisiksi. Eläkeläisiksi luokitellaan myös henkilöt, joilla on voimassa oleva eläke vuoden viimeisellä viikolla tai jotka ovat vuoden aikana saaneet eläkettä yli elinkustannusindeksiin perustuvan eläketulorajan.
Liiterissä pääasiallisen toiminnan tilastoja on saatavilla vuodesta 2020 lähtien sopimuskäyttäjille. Tilastoja voi tarkastella erilaisilla aluejaoilla.
Tässä tarkastelussa alueluokituksena on käytetty vuoden 2018 kaupunki–maaseutuluokitusta. Luokitus päivitetään vuoden 2026 aikana.