Kohti oikeudenmukaista ja eettistä metsien suojelua ja ennallistamista arktisten alkuperäiskansojen mailla

Arktisen alueen boreaaliset metsät kohtaavat sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon planetaariset kriisit että uudet poliittiset sitoumukset lisätä ennallistettavan, tehokkaasti suojellun ja hallinnoidun maa-alueen määrää – erityisesti Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen, ja EU:n alueella ennallistamisasetuksen mukaisesti.

Kylmiin olosuhteisiin sopeutuneen elonkirjon elinympäristöjen ja hiilinielujen turvaamisen lisäksi pohjoiset metsät ovat myös kotiseutuja useille alkuperäiskansoille, joiden kulttuuri, elinkeinot ja hyvinvointi ovat riippuvaisia maasta. Arktisen alueen alkuperäiskansat jakavat ikimuistoisista ajoista lähtien kertyneen luonnontuntemuksen, joka on mahdollistanut selviytymisen arktisissa olosuhteissa ja luonut perustan luonnon kollektiiviselle ja kestävälle käytölle. Tutkittu tieto kertoo, että maailmanlaajuisesti kolmasosa laajoista luonnontilaisista metsäalueista (esajournals.com) ja 35 % kaikista jäljellä olevista maa-alueista, joilla on hyvin vähän ihmisen vaikutusta (zenodo.org), sijaitsee alkuperäiskansojen mailla.

Jotta globaalit suojelu- ja ennallistamistavoitteet voidaan saavuttaa oikeudenmukaisella ja eettisesti kestävällä tavalla, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää metsien suojelun ja ennallistamisen valintojen tiivis yhteys alkuperäiskansojen ihmisoikeuksiin ja tietojärjestelmiin. Vaikka hallitukset ja muut päätöksentekijät arktisilla alueilla ovat ottaneet joitain askeleita tähän suuntaan, parantamisen ja paremman ymmärryksen varaa on edelleen.

Uutta tietoa hyvistä käytännöistä arktisella alueella 

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Indigenous Knowledge and Arctic Forests (IKForest) (syke.fi) -hankkeessa tarkastellaan metsien suojelun ja ennallistamisen politiikkaa ja käytäntöjä arktisella alueella alkuperäiskansojen oikeuksien ja alkuperäiskansojen perinteisen tiedon huomioimisen näkökulmasta. Hankkeen tulokset ja tunnistetut hyvät käytännöt ohjaavat oikeudenmukaista ja eettistä metsien suojelun ja ennallistamisen suunnittelua ja käytäntöjä arktisilla alkuperäiskansojen mailla ja edistävät maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen tavoitteita.

Yhteistyössä alkuperäiskansojen asiantuntijoiden ja perinteisen tiedon kantajien kanssa hanke tuottaa monipuolisesti suosituksia:

• Päättäjille – mukaan lukien ehdotuksia alkuperäiskansojen perinteisen tiedon ja oikeuksien sisällyttämiseksi biodiversiteettistrategioihin, maankäytön suunnitteluun ja suojelualueiden hallintaan
• Maanomistajille – käytännön askeleita yhteishallinnan toteuttamiseksi, perinteisten elinkeinojen tukemiseksi ja Akwé: Kon -menettelyn soveltamiseksi
• Alkuperäiskansojen järjestöille ja yhteisöille – keinoja itsemääräämisoikeuden edistämiseksi suojelua koskevissa keskusteluissa
• Käytännön toimijoille – ohjeita eettiseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa

Hankkeen ohjausryhmä koostuu sekä alkuperäiskansojen että ympäristöhallinnon edustajista. Hankkeen toteutusta erityisesti eettisten ohjeiden seuraamisen näkökulmasta tukee perinteisen tiedon asiantuntija. Tutkimustyön ja analyysin tuottavat Luontoan asiantuntijat, ja hankkeen selvityksen julkaisee ympäristöministeriö. Syke vastaa hankkeen koordinoinnista ja järjestää tapahtumia ja työpajoja hankkeen suuntaviivojen ja tuotosten tueksi. Hanke toteutetaan ulkoministeriön rahoituksella.  

Hankkeen tulokset julkaistaan webinaarissa vuoden 2025 lopussa – pysy kuulolla saadaksesi lisätietoja!

Hanketiimi Suomen ympäristökeskuksessa:        

Aino Lipsanen, Anna Ott

Perinteisen tiedon asiantuntija:    

Anni-Sofia Niittyvuopio

Hankkeen tutkimustyö:        

Inka Musta, Aslak Holmberg / Luontoa (luontoaconsulting.fi)

Ohjausryhmä:    

Puheenjohtajat Lotta Manninen (ympäristöministeriö) ja Leo Aikio (Saamelaiskäräjät)