Kymijoen ja Kokemäenjoen padoilla varauduttava kasvaviin tulviin
“Suurten vesistöjen erittäin poikkeukselliset tulvat siirtyvät aikaisempaan kevääseen tai talveen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tällöin tulvien suuruus kasvaa vesistön alaosissa, koska järvien säännöstelykapasiteetti on pienempi. Pienillä valuma-alueilla rankkasateiden voimistuminen kasvattaa tulvia. Muutosten suuruus sisältää kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti eri ilmastoskenaarioihin sekä rankkasateiden muutoksiin”, toteaa hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.
Erittäin poikkeukselliset tulvat pysyvät pääosin entisellään tai pienenevät tämän vuosisadan aikana keskisuurissa, vähäjärvisissä vesistöissä, esimerkiksi Loimijoella ja Kalajoella, koska kevättulvat pienenevät vähäisempien lumimäärien takia.
Padot mitoitetaan mitoitustulvien eli erittäin poikkeuksellisten tulvien avulla
Uudessa selvityksessä on tarkasteltu patojen suunnittelussa käytettyjä mitoitustulvia, jotka ovat toistuvuudeltaan erittäin poikkeuksellisia. Mitoitustulvien suuruus riippuu padon luokasta, joka perustuu mahdollisen pato-onnettomuuden aiheuttamaan vahingonvaaraan padon alapuolisella alueella.
”Kestävässä ja turvallisessa yhteiskunnassa on tunnistettava varhain ilmastonmuutoksen vaikutukset muuan muassa patojen mitoittamiseen. Erittäin poikkeuksellisiin tulviin tulee varautua hyvissä ajoin, jotta mahdollisilta vahingoilta vältytään”, toteaa Jakkila.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimus, seuranta ja ennusteet auttavat tunnistamaan muuttuvia riskejä ja vahvistamaan yhteiskunnan varautumista. Työ on osa laajempaa tavoitetta vahvistaa yhteiskunnan mukautumiskykyä muuttuvassa ilmastossa.
Mitoitustulvien suuruuden arvioinnissa on käytetty Syken vesistömallijärjestelmää, sadehavainnoista määriteltyä mitoitussadantaa sekä useita eri ilmastoskenaarioita.
Mitoitustulvien ajoitus vaihtelee – kevättulvat ja rankkasadetulvat ovat tyypillisiä
Mitoitustulvien ajoitus vaihtelee eri padoilla riippuen sijainnista, valuma-alueen ominaisuuksista, varastotilavuudesta ja säännöstelykäytännöistä. Useimmilla padoilla mitoitustulvat ovat poikkeuksellisen suuria kevättulvia, jotka aiheutuvat nopeasta lumen sulamisesta yhdessä vesisateen kanssa. Pienillä, sateisiin nopeasti reagoivilla valuma-alueilla mitoitustulvat voivat aiheutua märkään maaperään tulevista kesän tai syksyn rankkasateista.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöpatojen mitoitustulviin -hanke (2018–2025)
Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöpatojen mitoitustulviin tällä vuosisadalla Kymijoen, Kokemäenjoen sekä Pohjanmaan maakuntien vesistöissä. Hanke toteutettiin yhdessä alueellisten ELY-keskusten sekä Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaisen kanssa. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.