Kyselytutkimus: Saimaan vedenkorkeus ja juoksutus kiinnostavat ranta-asukkaita

Enemmistöllä Saimaan ranta-asukkaita on varsin vahva ja läheinen yhteys Saimaan vesistöön ja sen lähiluontoon. Tämä selvisi laajasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 800 Saimaan vapaa-ajan ja vakituista ranta-asukasta. Koettu luontosuhde oli hiukan vahvempi asukkaiden kuin mökkiläisten keskuudessa. Saimaan osa-alueista luontosuhde oli vahvin Pihlajavedellä ja heikoin Pohjoisella ja Eteläisellä Suur-Saimaalla. Tärkeimpiä tekijöitä virkistäytymiselle olivat Saimaan vedenlaatu, maisema ja luontoarvo.

Kyselyllä saatiin uutta tietoa asukkaiden ja mökkiläisten kokemuksista Saimaan vedenkorkeuksista ja vedenlaadusta sekä millaista tietoa he tarvitsevat Saimaasta.

Mökkiläiset pitävät vedenlaatua parempana kuin vakiasukkaat

Valtaosa piti Saimaan vedenlaatua vähintään hyvänä, ja mökkiläiset arvioivat sen hieman paremmaksi kuin vakiasukkaat. Pien-Saimaalla, Ukonvedellä tai Orivesi-Pyhäselän alueella vedenlaatu arvioitiin huonommaksi kuin muulla Saimaalla. Hyväksi vedenlaatu koettiin useimmin Pohjoisen ja Eteläisen Suur-Saimaan, Pihlajaveden, Enonvesi-Pyyveden sekä Luonteri-Lietvesi-Louhivesi-Yöveden alueilla.

Ranta-asukkaat kokivat harvoin vedenlaadun parantuneen, mikä johtuu osittain veden laadun hyvästä lähtötilanteesta. Puruvedellä ja Ukonvedellä vedenlaadun koettiin kuitenkin huonontuneen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ranta-asukkaat arvioivat vedenlaadun usein heikommaksi kuin samalle vesialueelle määritetty vesienhoidon ekologinen tilaluokitus. Tämä ero on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, ja nykyinen tilaluokitus ei välttämättä tuo esille kansalaisten havaitsemaa tilamuutosta vesistöissä. Tilamuutoksen taustalla voi olla esimerkiksi vesistöjen tummuminen.

Saimaan vedenkorkeuden vaihtelu on luontaista

Saimaan rantoja käytetään monin tavoin. Tämän vuoksi myös vedenkorkeudesta on monenlaisia mielipiteitä. Kyselyn tulokset paljastivat, että matalat vedenkorkeudet haittaavat virkistäytymistä yleensä enemmän kuin korkeat vedenkorkeudet. Myös vedenkorkeuden vaihtelu koettiin haitalliseksi.

Saimaan vedenkorkeus vaihtelee luontaisesti vesitilanteen mukaan. Vaihtelu on näkynyt tämän ja viime vuoden aikana. Vedenkorkeus laski noin metrin toukokuun 2024 tulvahuipusta viime syksyn tasolle. Vuonna 2024 vedenkorkeus laski noin metrin toukokuun tulvahuipusta marraskuun loppuun mennessä. Tällä hetkellä vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskitason alapuolella ja ennusteen mukaan vedenpinta todennäköisesti laskee kesän loppua kohden.

Vaikka Saimaasta vesi juoksutetaan Tainionkosken padon kautta, normaalitilanteessa Saimaan vedenkorkeuksiin ei voida vaikuttaa. Erityisen korkeita ja matalia vedenkorkeuksia kuitenkin lievennetään juoksutusta muuttamalla. Esimerkiksi keväällä 2024 juoksutusta suurennettiin. Tällä hetkellä juoksutusta on pienennetty, jotta vedenkorkeuden laskua saadaan hillittyä.

Uusi Saimaata koskeva sivu vesi.fi:ssä

Useat kyselyn vastaajat halusivat enemmän tietoa vedenkorkeuksista. Myös juoksutuksista kaivattiin lisää tietoa. Vesi.fi-palvelu tarjoaa tietoa esimerkiksi havaituista ja ennustetuista vedenkorkeuksista. Sivustolle on perustettu uusi Saimaa-aiheinen sivu (vesi.fi) jolla kerrotaan, miten Saimaan vedenkorkeus vaihtelee ja miten juoksutukset määräytyvät.

“Veden juoksutuksesta olisi hyvä tietää lisää, koska se on mielestäni kyllä aina yhtä suuri arvoitus." - Mökkiläinen Puruvedeltä

Suomen ympäristökeskus teki yhteistyössä alueen ELY-keskusten kanssa kyselytutkimuksen sekä Saimaan vakiasukkaille ja mökkiläisille vuoden vaihteessa 2022–2023. Tutkimukseen osallistui 776 rantakiinteistön omistajaa.

Tuloksista julkaistiin tänä vuonna Vedenkorkeuden, vedenlaadun ja luontoarvojen merkitys Saimaan ranta-asukkaille -raportti (helda.helsinki.fi)

Lisätietoa

Vedenkorkeudet ja juoksutukset:

• Kaakkois-Suomen ELY-keskus, vesitalousasiantuntija Jarmo Kivi, puh.0295 029211, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• Etelä-Savon ELY-keskus, ryhmäpäällikkö Varpu Rajala, puh. 0295 024224, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi 
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus, vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026199, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• Pohjois-Savon ELY-keskus, johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, puh. 0295 026828, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kyselytutkimus:

• Erikoistutkija Virpi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0295 251 361, etunimi.sukunimi@syke.fi