Maatalouden päästövähennystoimien tehostamiselle löytyy kannatusta alan toimijoilta

Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomen taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet hitaasti, vaikka Suomi on sitoutunut niiden puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti maataloussektorin päästöt ovat pysytelleet suurin piirtein samansuuruisina lisätoimista huolimatta.

Kestävyyssiirtymän politiikkaohjaus maataloussektorin haastavilla aloilla -keskustelupaperi on tutkijoiden yhdessä ruokajärjestelmätoimijoiden kanssa koostama tilannekuva valikoiduista maatalouden ilmastopolitiikan toimista ja niiden tehostamismahdollisuuksista. Keskustelupaperi on toteutettu osana Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanketta, jota osarahoittaa Euroopan komissio.

Maataloussektorin päästövähennystoimien ja ohjauskeinojen arviointiin osallistui yhteensä 28 yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitosten sekä alue- ja valtionhallinnon edustajaa syksyllä 2024. 

Tutkijat ja alan toimijat arvioivat yhdessä keinoja, joilla voitaisiin jouduttaa maatalouden päästövähennyksiä. Arvioinnin tuloksena syntyi lista toimista, joita alan toimijat pitävät vaikuttavina ja toteuttamiskelpoisina:

• Turvepeltojen laajamittainen vettäminen on välttämätöntä Suomen hiilineutraaliuden kannalta. Turvepeltojen vettämisellä voidaan saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä kustannustehokkaasti. Kosteikkoviljelyn avulla on mahdollista kehittää vaihtoehtoisia tuotantomalleja vetetyille turvepelloille, ja neuvonnan avulla voidaan tukea uusien elinkeinojen syntymistä alueilla, joilla biomassantuotanto tai suoksi ennallistaminen ei ole vaihtoehto. Kosteikkoviljelyn kehittyminen markkinaehtoiseksi toiminnaksi edellyttää johdonmukaista julkista ohjausta ja uusien innovaatioiden tukemista.
   
• Kasviproteiinien tuotannon ja jalostuksen kehittämisellä sekä kulutuksen tukemisella voidaan vähentää kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Ruokavaliomuutoksella voitaisiin tehostaa myös maataloussektorin päästövähennyksiä, mikäli turvepelloilla tehdään päästövähennystoimia. Vahvistamalla kasviproteiinien arvoketjuja voidaan myös vahvistaa huoltovarmuutta, parantaa tuotannon ilmastoystävällisyyttä sekä tukea terveellistä syömistä.  Julkisella ohjauksella on keskeinen rooli sekä kasviproteiinien tuotannon edistämisessä että sellaisen ruokaympäristön kehittämisessä, joka kannustaa ilmastoystävälliseen ja terveelliseen ruokavalioon siirtymisessä.  
   
• Kestävästi toteutetulla lantabiokaasun tuotannolla voidaan vähentää kotieläintuotannon lannankäsittelyn päästöjä ja edistää lannan ravinteiden tehokasta kierrätystä. Lannankäsittelyn kehittämisellä voidaan myös välttää painetta pellonraivaukseen. Biokaasun jakeluverkostoa ja tankkausasemainfrastruktuuria tulee kehittää alueelliset tarpeet huomioiden. Kestävä biokaasutuotanto edellyttää pitkäjänteistä ja tavoitteellista ilmastopolitiikkaa.

Lue lisää

• Kestävyyssiirtymän politiikkaohjaus maataloussektorin haastavilla aloilla: Kartoitus ilmastopolitiikan tehostamismahdollisuuksista turvepeltojen vettämisen, kosteikkoviljelyn, kasviproteiinien arvoketjujen ja kestävän biokaasutuotannon keinoin. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen raportti 1/2025. http://hdl.handle.net/10138/592644
• Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke järjestää helmikuussa webinaarin kasvsiproteiinien arvoketjujen kehittämiseen liittyvistä politiikkatoimista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan Kestävää kasvua kasviproteiineista – miten vahvistamme arvoketjua politiikkatoimin? -webinaariin torstaina 27.2. klo 15–16. Tutustu webinaarin ohjelmaan täällä (hiilineutraalisuomi.fi)