Siirry pääsisältöön

Miten veden kestävä ja oikeudenmukainen käyttö turvataan kriisien ajassa?

Page type:
Uutinen
Monitieteinen GloWater-projekti kehittää ratkaisuja, joiden avulla valtiot ja yritykset voivat hallita vesiriskejään ja vahvistaa vesivastuullisuuttaan kansalaisyhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Projekti tuottaa myös uusia näkökulmia vesivarojen kestävyyteen huomioimalla veden roolin koko maapallon tilan säätelyssä.
Kuva
Ilmakuva ympyränmuotoisista kastelualueista. Kuva: Adobe Stock
© Aufwind-Luftbilder, Adobe Stock

Erilaiset haasteet ja kriisit ilmastonmuutoksesta geopoliittisiin jännitteisiin haastavat veden kestävää käyttöä ja hallintaa ympäri maailmaa. Suomi kytkeytyy vahvasti osaksi kokonaisuutta veden kiertokulun ja globaalien arvoketjujen kautta. 

“Vesi kytkee yhteen ilmastojärjestelmän, ekosysteemit ja eri ihmisryhmien tarpeet. Tutkimme kokonaisuutta kestävän vesiturvallisuuden kautta: Miten ihmisen toiminta vaikuttaa maailmanlaajuiseen veden kiertoon ja veden saatavuuteen? Ja miten nämä muutokset taas vaikuttavat muuhun ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntiin sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti?”, sanoo projektin johtaja Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta.

Tavoitteena varautua uhkiin ja rakentaa reiluja ratkaisuja veden käyttöön

Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston, Ulkopoliittisen instituutin ja Itä-Suomen yliopiston yhteisprojekti tarkastelee vesiturvallisuutta kolmen eri lähestymistavan kautta, jotka ovat yhteiskunnan huoltovarmuus, vesidiplomatia ja yritysten vesivastuullisuus.  

"Suomi on jo nyt globaali edelläkävijä edellä mainittujen teemojen edistämisessä. Vaikka nämä lähestymistavat ovat keskeisiä vesiturvallisuuden kannalta ja niissä kaikissa korostuu yhteistyö hallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kesken, niitä tarkastellaan usein erillisinä kokonaisuuksina. GloWaterissa tuomme yhteen niihin liittyvän viimeisimmän tiedon ja osaamisen", sanoo projektin varajohtaja, Aalto-yliopiston Marko Keskinen. 

Tavoitteena on kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa kestävää vesiturvallisuutta edistäviä politiikkasuosituksia, ohjauskeinoja ja toimintamalleja. Näin varmistetaan kestävä ja oikeudenmukainen vesien käyttö ja suojellaan yhteiskuntia veteen liittyviltä uhilta.

GloWater vahvistaa Suomen kykyä toimia suunnannäyttäjänä vesikysymyksissä

GloWaterin tutkimus tukee myös Suomen vesialan kansainvälisen strategian toimeenpanoa. Viiden eri ministeriön yhdessä koordinoima strategia kokoaa yhteen kotimaiset toimijat edistämään vesiturvallista maailmaa. 

“GloWater toimii yhtenä strategian keihäänkärjistä, sillä se vahvistaa tietopohjaa ja luo konkreettisia työkaluja, joilla Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä vesiturvallisuuden kysymyksissä Euroopassa ja globaalisti”, sanoo Suomen vesiasioiden erityislähettiläs Antti Rautavaara ulkoministeriöstä. 

S-ryhmälle yhteistyö on arvokas mahdollisuus kehittää vastuullisuustyötä

Yhteistyöhön projektin kanssa on myös sitoutunut yrityksiä yhteen tuovia verkostoja, kuten YK:n yritysvastuualoitteen UN Global Compact Suomi ja yritysvastuuverkosto FIBS ry. Mukana on lisäksi useita kansainvälisesti toimivia tai alihankkivia suomalaisia yrityksiä, kuten S-ryhmä.

"Vesivastuu edellyttää yhteistyötä ja GloWaterin kaltaiset projektit tarjoavat meille arvokkaita mahdollisuuksia kehittää S-ryhmän vesivastuullisuutta. Haluamme perustaa vastuullisuustyömme tutkittuun tietoon, ja siksi osallistuminen tutkimusprojekteihin on meille tärkeää," sanoo S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Saara-Kaisa Törmälä.

GloWateria rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Veteen liittyviä yhteiskunnallisia haasteita tutkitaan yhteensä viiden STN-hankkeen voimin WAWE-ohjelmassa. 

Linkkejä

Projektisivu: Kohti kestävää vesiturvallisuutta: veden globaalit yhteydet ja yhteiset ratkaisut (GloWater)

Tutkimusohjelma: Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WaWe) (aka.fi)

Lisätietoja

Suvi Sojamo

Johtava tutkija

Marko Keskinen

Professori