Muovien kiertotalous voi vähentää ympäristöhaittoja ja vahvistaa kansallista sopeutumiskykyä
Vaikka muovien kiertotalous on Suomessa edistynyt viime vuosina yritysten panosten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyön ansiosta, tarvitaan lisää ohjauskeinoja, investointeja ja kysyntää kierrätysmateriaaleille.
Kestävät ja uudelleenkäytettävät tuotteet arkeen ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi
Tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa ja maahantuonnissa tulisi painottaa nykyistä enemmän kestäviä, korjattavia ja uudelleenkäytettäviä tuotteita kertakäyttöisten vaihtoehtojen sijaan. Samalla korjaus- ja huoltopalveluja pitäisi olla kuluttajille helposti saatavilla koko maassa.
Tuotteiden ja pakkausten uudelleenkäytön lisääminen voisi synnyttää uutta palvelu- ja kiertotalousliiketoimintaa sekä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta.
Yritysten investointien ja uusien toimintamallien tueksi tarvitaan ohjausta, kuten verokannusteita ja sääntelyä. Näin uudelleenkäytöstä voisi tulla nykyistä yleisempi osa arjen kulutusta ja palveluja.
Muovituotteiden raaka-ainetta kotimaisesta kierrätyksestä
Suomi on edelleen kaukana EU:n muovipakkausten kierrätystavoitteista. Vuonna 2023 kierrätettiin alle kolmannes muovipakkauksista, vaikka tavoitteena oli nostaa kierrätysaste 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä aiheutuu Suomelle myös merkittäviä kustannuksia. Suomi maksaa EU:lle niin sanottuja muoviomavaramaksuja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.
Muovipakkausjätteen keräystä ja kierrätystä onkin tehostettava nopeasti. Samalla kierrätysjärjestelmiä tulisi kehittää myös muille muovituotteille kuin pakkauksille.
Kun kotimaisten kierrätysmateriaalien kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin, voidaan vähentää riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista ja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta.
Fokus kierrätysmuovin kysynnän lisäämiseen
Kierrätysmuovin käyttöä uusien tuotteiden raaka-aineena on lisättävä, jotta alan investoinnit ja uudet kierrätysteknologiat voivat kehittyä Suomessa.
Markkinoiden kasvua vauhditetaan esimerkiksi käyttöosuusvelvoitteilla, jotka lisäävät kierrätysmuovin käyttöä tuotteissa. Lisäksi tarvitaan muita ohjauskeinoja, jotka vahvistavat kierrätysmateriaalien kysyntää.
Samalla tarjolla pitäisi olla korkealaatuista, alkuperältään varmistettua kierrätysmateriaalia, jota voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti eri tuotteissa.
Muovi on hyvä materiaali oikein käytettynä
Muovin käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormaa voidaan vähentää tiedon, yhteistyön ja toimivien ratkaisujen avulla. Tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi roskaamisen, mikromuovien lähteiden ja niiden vaikutusten tunnistamiseen, jotta toimet voidaan kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti.
Tutkittu tieto auttaa päätöksentekijöitä arvioimaan, missä käyttökohteissa muovi on kestävän kehityksen kannalta tarkoituksenmukainen materiaali.
PlastLIFE on laaja kansallinen EU-rahoitteinen yhteistyöhanke, joka kehittää ratkaisuja muovien kestävään kiertotalouteen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea kansallista päätöksentekoa ja lainsäädännön kehittämistä tutkimukseen perustuvalla tiedolla.