Pandemiavuosien mökkibuumi on ohi

Mökkirakentaminen ollut laskussa pitkään

Mökkirakentaminen oli Suomessa vilkkaimmillaan 1960-luvun lopulta alkaen aina 1990-luvun alkupuolelle asti. Vilkkaimpina vuosina valmistui yli 10 000 vapaa-ajan asuntoa. Sen jälkeen mökkirakentaminen hiipui huomattavasti. 2000-luvun alkupuolella vuosittain valmistui enää noin 4 000 mökkiä. Vuonna 2015 valmistuneiden määrä tipahti vain reiluun 2 000 mökkiin ja vuonna 2019 määrä oli jo selvästi alle kahden tuhannen.

Pandemiavuodet nostivat mökkirakentamisen jälleen reiluun 2 000:een vuodessa, mutta vuonna 2024 määrä laski jälleen pandemiaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle.

Mökkejä on noin puoli miljoonaa ja mökkien kokonaismäärä on lakannut kasvamasta. Suhteessa väestömäärään Suomen mökkikanta on saavuttanut saturaatiopisteen, jossa uusien rakentaminen, vanhojen purkaminen ja käyttötarkoituksen muutokset pitävät mökkikannan melko stabiilina.

Viime vuosina mökkirakentaminen on ollut vilkkainta Lapissa, jonne on valmistunut noin 1 300 mökkiä vuosina 2020–2024. Tuhannen valmistuneen mökin tuntumaan nousevat myös Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Mökkirikkaimmat maakunnat ovat silti edelleen Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Etelä-Savo.

Mökkejä muutettiin ennätysmäärä vakituisiksi asunnoiksi pandemiavuosina

Osa mökeistä muutetaan vakituisiksi asunnoiksi, jolloin rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu ja se poistuu mökkikannasta. Käyttötarkoituksen muutoksia vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi tehtiin 2000-luvun alkupuolella noin 400 vuosittain, kun tarkastellaan muutoksia, jotka ovat vaatineet poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun. Sen jälkeen hakemukset vähentyivät vuoteen 2013 asti, jolloin käyttötarkoituksen muutoksia tehtiin vain reilu kaksisataa.

Käyttötarkoituksen muutoshakemusten määrän kasvu vuodesta 2014 lähtien voi liittyä suurten ikäluokkien eläköitymiseen, jolloin muuttaminen pysyvästi vapaa-ajan asunnolle on tullut mahdolliseksi suurelle ihmisjoukolle. Lisäksi maistraattien kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistettiin vuonna 2013 siten, ettei vapaa-ajan asuntoa voinut enää kirjata vakituiseksi osoitteeksi ilman virallista käyttötarkoituksen muutosta.

Pandemiavuosina 2021-2022 käyttötarkoituksen muutoksia tehtiin ennätysmäärä, reilusti yli 400 vuodessa, kun moni halusi muuttaa mökille vakituisesti. Vuonna 2023 käyttötarkoituksen muutokset laskivat pandemiaa edeltävälle tasolle.

Viime vuosina käyttötarkoituksen muutoksia mökistä vakituiseksi asunnoksi on tehty eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, eli niissä maakunnissa, joissa mökkejäkin on eniten. Yli 90 prosenttia kuntien ratkaisuista käyttötarkoituksen muutoshakemuksiin on myönteisiä.

Mökkien kokonaismäärään nähden käyttötarkoituksen muutoksia vakituiseksi tehdään kuitenkin vähän. Vuodessa alle promille mökkikannasta muuttuu vakituisiksi asuinrakennuksiksi.