Siirry pääsisältöön

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen on vakiintunut osaksi alueiden käytön muutosta ja rakentamista

Uutinen
Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen liittyy Suomessa usein rakentamiseen ja maankäytön muutoksiin. Syken tuore selvitys nostaa esiin uuden suunnan: kestävä riskinhallinta ja maa-ainesten hyödyntäminen näkyvät kirjauksina viranomaispäätöksissä entistä vahvemmin.
Berlin blue -niminen myrkyllinen syanidiyhdiste.
© Adobe Stock

Suomen ympäristökeskus (Syke) analysoi tuoreessa selvityksessään ympäristöviranomaisten kokoamia tietoja näiden tekemistä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevista päätöksistä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa valtakunnallista ja alueellista tietoa puhdistustoiminnan nykytilasta sekä seurata toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Päätöksiä tehtiin vuonna 2025 yhteensä 208, ja ne kaikki olivat ympäristönsuojelulain 136 §:n perusteella annettuja ilmoituspäätöksiä. Lukumäärä on pysynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna lähes samana.

Puhdistaminen liittyy lähes aina rakentamiseen

Maaperän pilaantumisen syyt, käytetyt puhdistusmenetelmät ja puhdistustavoitteet ovat pysyneet pääosin ennallaan aiempiin selvityksiin verrattuna. Ympäristö- tai terveysriskien poistaminen on vain harvoin ensisijainen syy puhdistushankkeen käynnistämiseen. Puhdistamiseen ryhdytään useammin esimerkiksi rakentamisen, kaivutöiden tai maankäytön muutoksen vuoksi.

Selvityksen perusteella pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisesta on tullut vakiintunut osa rakentamista ja maankäytön muuttumista. Tällöin puhdistamista koskevan ilmoitusmenettelyn avulla varmistetaan muun muassa maarakennustöissä kaivettavien haitta-ainepitoisten maa-ainesten turvallinen käsittely ja hyödyntäminen sekä hallitaan niistä mahdollisesti aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.

Kestävä riskinhallinta on alkanut näkyä päätöksissä

Yksi selvityksessä tehty havainto on kestävän riskinhallinnan vahvistuminen. Viittaukset toimien kestävyyden huomioimiseen ovat alkaneet näkyä puhdistamista koskevissa päätöksissä.

Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen sallitaan entistä useammin, mikä edesauttaa puhdistushankkeiden resurssitehokkuutta.

”Myönteistä on, että kestävyyden huomioiminen näkyy jo viranomaispäätöksissä ja maa-ainesten hyödyntäminen on yleistynyt. Tämä tukee resurssitehokkaampia ratkaisuja ympäristö- ja terveysriskejä unohtamatta”, sanoo tutkija Henna Jylhä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kestävällä riskinhallinnalla pyritään siihen, että ympäristö- ja terveysriskien lisäksi ratkaisuissa arvioidaan ja otetaan huomioon niiden laajemmat ympäristövaikutukset sekä taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat.

”Myös tuleva lainsäädäntöuudistus laajentaisi pilaantuneita maa-alueita koskevaa ilmoitusmenettelyä nykyisestä. Ilmoitus tehtäisiin jatkossa todennäköisesti myös muualla hyödynnettävistä maa-aineksista sekä pilaantuneiksi epäiltyjen maa-alueiden riskinarvioinneista, joissa puhdistustarvetta ei todeta. Näin pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyviä hallinnollisia menettelyjä saataisiin selkeytettyä ja samalla riskienhallinnasta ja sen kestävyydestä saataisiin nykyistä kattavampaa tietoa”, Jylhä kertoo.

Syke tuottaa tietoa riskienhallinnan ja sääntelyn kehittämiseen

Syke seuraa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinnan kehittymistä kokoamalla ja analysoimalla tietoa puhdistuspäätöksistä. Seurantatietoa voidaan hyödyntää pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän lainsäädännön uudistamisessa sekä valtakunnallisen Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian vaikutusten arvioinnissa.

Selvitys kuvaa sitä osaa puhdistustoiminnasta, josta tehdään viranomaispäätös. Sen ulkopuolelle jäävät tapaukset, joissa viranomaispäätöstä ei tarvita tai sitä ei jostain syystä ole vaadittu. Päätösaineisto ei siten anna kattavaa kuvaa kaikesta pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvästä riskienhallinnasta Suomessa.

Lue lisää

Aiemmat selvitykset

Lisätietoja

Henna Jylhä

Tutkija