Suomen ympäristökeskus: Ennallistamisen hyödyt vaativat tehokkaita ohjauskeinoja
Elinympäristöjen ennallistamisen tavoitteista ja toimenpiteistä sovitaan parhaillaan valmisteltavassa Suomen ensimmäisessä kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Ennallistamista eli luonnon tilan parantamista tarvitaan, koska monien luontotyyppien ja eliölajien tila Suomessa on heikko tai heikkenevä. Suomessa on 68 luontodirektiivin suojelemaa luontotyyppiä, joista yhteensä 3,5 miljoonaa hehtaaria on heikentyneessä tilassa.
Ohjauskeinot avainasemassa
Ennallistaminen on kustannustehokkainta, kun luontoa ja elinympäristöjä tarkastellaan kokonaisuutena ja etsitään yhteishyötyjä. Esimerkiksi Itämeren ennallistamistavoitteet vaativat toimia niin metsissä, soilla, pelloilla kuin kaupungeissa, kun taas maaelinympäristöjen ennallistaminen tukee samalla vesistöjen tilan paranemista ja ilmastotavoitteita. Arvokkaimpia elinympäristöjä valtion mailla sekä yksityismailla voidaan suojella ja ennallistaa tehostamalla meren- ja vesienhoitoa sekä hyödyntämällä vapaaehtoisia METSO- ja Helmi-ohjelmia, joiden rahoitus on turvattava vastaamaan kasvavia tavoitteita.
Konkreettisia askeleita eteenpäin olisivat esimerkiksi muutokset ojitusta koskevaan lainsäädäntöön sekä maankäytön muutostilanteissa käyttöön otettava luontohaittamaksu, joka ohjaisi esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeita vähemmän luontohaittaa aiheuttaviin sijainteihin.
Ennallistaminen tulisi huomioida kaikissa maa- ja metsätalouden, rakentamisen ja alueidenkäytön käytäntöjen ja lainsäädännön uudistamisissa. Esimerkiksi metsäsertifioinnilla ja metsänhoidon suosituksilla ei viimeisten 25 vuoden aikana ole saatu riittävää parannusta talousmetsien ekologiseen tilaan. Siksi metsäluonnon huomiointi hakkuissa, esimerkisi jättämällä tarpeeksi laho- ja säästöpuita, tulisi varmistaa lakimuutoksin.
Välittömiä hyötyjä aluetalouteen
Luonnon tilan heikkenemisen kielteinen vaikutus talouteen näkyy jo laajalti maailmalla ja myös Suomessa esimerkiksi joidenkin kalakantojen heikkenemisenä, metsätuhoriskin kasvuna sekä hyönteispölytteisten viljelykasvien satovaihteluina. Ennallistamisen avulla näitä haittoja ja riskejä on mahdollista hallita ja vähentää.
Ennallistamisen myönteisten vaikutusten näkyminen luonnossa vie usein aikaa, mutta toimien vaikutukset aluetalouksissa näkyvät heti, esimerkiksi työmahdollisuuksina soita ennallistaville koneyrittäjille. On myös tärkeää luoda mahdollisuuksia ennallistamiseen liittyvälle luonnonarvomarkkinalle ja tulevaisuudennäkymää alan yrittäjille, ja esimerkiksi velvoittava ekologinen kompensaatio edistäisi näitä tavoitteita, Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan:
Ennallistamisen tuottamaa rahoitustaakkaa valtiolle voidaan oleellisesti pienentää sisällyttämällä ohjauskeinoihin tukien lisäksi myös lainsäädännön muutoksia sekä aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisia ympäristöveroja.
Luontolaki tukisi pitkäjänteistä toteutusta
Ensimmäinen ennallistamissuunnitelma painottuu vuoteen 2030 mennessä toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta sen toimeenpano jatkuu yli hallituskausien vuoteen 2050 asti. Suomen ympäristökeskus korostaakin, että suunnitelman toimeenpanoa tukisi sitoutuminen pitkäjänteiseen rahoituskehykseen ja strategiaan, jossa ennallistaminen kytkeytyy muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.
Pitkän aikavälin suunnittelu mahdollistaa kustannusten hallinnan ja oikeudenmukaisen jakautumisen. Tavoitteita edistäisi uuden luontolain säätäminen, jolla luontokadon hillintää voitaisiin ohjata kokonaisuutena. On tärkeää varmistaa, ettei yhteiskunnan eri sektoreilla heikennetä luonnon tilaa samoissa elinympäristöissä, joiden ennallistamiseen toisaalla investoidaan.
Luonnos Suomen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta tulee lausuntokierrokselle toukokuussa 2026. Suomi lähettää ennallistamissuunnitelman luonnoksen EU:n komissiolle 1.9.2026 mennessä valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa suunnitelmasta palautetta, minkä jälkeen Suomi viimeistelee suunnitelman. Valmis ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle 1.9.2027 mennessä.