Suomessa yli 400 huomattavaa ympäristövahinkoa vuosina 2020–2025
Vain pieni osa öljy- ja kemikaalivahingoista aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia
Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa hankkeessa tavoitteena oli selvittää, millaisia ympäristö- ja luontovahinkoja on tapahtunut ja millaisia seurauksia ne ovat aiheuttaneet.
Suomessa tilastoidaan vuosittain noin 3 500 öljy- ja kemikaalivahinkoa, joissa pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin. Valtaosa on pieniä öljyvahinkoja, joista ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Tarkemmin analysoitiin vähäistä suuremmat vahingot, joita oli 413 vuosilta 2020–2025. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä, vuodet 2013–2019 kattaneella tarkastelujaksolla.
Nyt julkaistuun Suomen ympäristökeskuksen raporttiin Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2020–2025 on koottu tietoa ympäristövahinkojen määrästä, seurannasta ja merkityksestä. Tarkastelu kohdistui äkillisiin öljy- ja kemikaalivahinkoihin sekä ympäristövastuudirektiivissä tarkoitettuihin merkittäviin ympäristövahinkoihin.
Selvityksen ulkopuolelle rajattiin säteilyn, hajakuormituksen ja luonnonmullistusten aiheuttamat vahingot. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät myös tapaukset, joissa päästö oli vähäinen eikä ympäristön pilaantumista tapahtunut.
Avainlukuja
- Suomessa kirjattiin vuosina 2020–2025 pelastustoimen PRONTO-järjestelmään noin 21 000 öljy- ja kemikaalivahinkoa.
- Vuosittain tapahtuu noin 3 500 vahinkoa, joissa pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin.
- Vahingoista noin 90 prosenttia on öljyvahinkoja ja noin 10 prosenttia muiden vaarallisten aineiden, lähinnä teollisuuskemikaalien, aiheuttamia vahinkoja.
- Suomen ympäristökeskuksen tarkempaan tarkasteluun otettiin päästöjen ja ympäristövaikutusten perusteella vähäistä huomattavammat vahingot, joita oli 413 (n. 70 tapausta vuodessa).
- Huomattavien vahinkojen määrä vastasi noin kahta prosenttia kaikista kirjatuista tapauksista.
- Tarkempaan analyysiin valituista noin 80 prosenttia oli öljyvahinkoja ja noin 20 prosenttia lähinnä teollisuuskemikaalien käyttöön liittyviä vahinkoja.
Neljä merkittävää ympäristövahinkoa
Raportissa tunnistettiin neljä mahdollista ympäristövastuudirektiivissä tarkoitettua merkittävää ympäristövahinkoa. Yksi tapauksista oli elokuussa 2024 tapahtunut Hukkajoen raakkutuho, joka sai Suomessa laajaa julkisuutta. Muut liittyivät jätteenkäsittelylaitoksen suurpaloon, hulevesiputken aiheuttamaan eroosioon Natura 2000 -alueella sekä liikenneonnettomuuden aiheuttamaan öljyvahinkoon pohjavesialueella.
Merkittävien ympäristövahinkojen määrä on silti pysynyt edellisten vuosien tapaan vähäisenä: vuosien 2013–2019 selvityksessä tunnistettiin kolme ja sitä edeltäneessä selvityksessä kaksi tapausta.
Vahinkoja sattuu etenkin liikenteessä ja kuljetuksissa, taustalla usein inhimilliset tekijät
Ympäristövahinkojen todennäköisyys on suurin kuljetuksissa ja liikenteessä. Onnettomuuksia tapahtuu myös varastoinnin yhteydessä. Muita tyypillisiä tilanteita ovat teollisuuslaitosten häiriö- ja satunnaispäästöt sekä alusten öljy- ja kemikaalipäästöt.
Vahinkotapaukset painottuvat Etelä-Suomeen, asutuskeskusten, teollisuuden ja vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen.
Vahinkojen taustalla ovat useimmiten inhimilliset tekijät ja tekniset viat. Inhimillisiin syihin kuuluvat esimerkiksi huolimattomuus, menettelyvirheet ja tahallisuus. Teknisistä syistä raportissa nousevat esille öljysäiliöiden rakenne- ja tekniset viat. Onnettomuuksien taustatekijät olivat samankaltaisia myös aikaisemmissa selvityksissä.
Jälkitorjunnasta tarvitaan kattavampaa tietoa
Raportti tuo esiin myös ympäristövahinkojen seurantaan liittyviä tietopuutteita. PRONTO-järjestelmä antaa hyvän kuvan pelastuslaitosten tekemästä ensitorjunnasta, mutta pääasiassa kuntien vastuulla olevista jälkitorjuntatoimista ei ole saatavilla kattavia tietoja.
Ympäristöministeriön tilaama selvitys jatkaa Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaista ympäristövahinkojen seurantaa. Vastaavia selvityksiä on tehty jo vuodesta 1989 lähtien 5–7 vuoden välein.
Lue lisää
Aikaisemmin ilmestyneet selvitykset ympäristövahingoista. Selvitysten aihepiiriä on laajennettu vuodesta 2006 alkaen kattamaan myös öljyvahingot ja merkittävät ympäristövahingot, ja kustannusarviointi on rajattu pois. Kaikki raportit eivät siten ole aineistoltaan ja tuloksiltaan vertailukelpoisia keskenään.
- Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013‒2019 (helda.helsinki.fi)
- Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2006–2012 (helda.helsinki.fi)
- Ympäristövahingot ja niiden kustannukset Suomessa vuosina 2000–2005 (helda.helsinki.fi)
- Ympäristöonnettomuudet ja niiden kustannukset vuosina 1995–1999 (helda.helsinki.fi)
- Ympäristöonnettomuudet ja niistä aiheutuneet kustannukset Suomessa vuosina 1989–1994 (finna.fi) ympäristöministeriön julkaisema raportti, jota ei ole digitalisoitu.