Syke arvioi ilmastolain tavoitteiden ajantasaisuutta - tavoitteita ei ole syytä lieventää
“Alustavien tulosten perusteella ilmastolain tavoitteet ovat ajan tasaisia eikä niitä ilmastonmuutoksen etenemisen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ainakaan voi lieventää. Päästövähennystavoitteet ovat hyvin linjassa verrokkimaihin verrattuna”, sanoo kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio Sykestä.
Metsäisenä maana, jossa myös ilmastonmuutos on osaltaan edesauttanut metsien hiilinielun syntymistä, Suomelta voidaan perustellusti odottaa suuremman hiilinielun ylläpitämistä kuin mailta, joissa hiilinielu on ollut kauttaaltaan pieni.
Ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimia kaikilla sektoreilla. Erityisesti maankäyttösektorilla on paljon kustannustehokasta potentiaalia vähentää nettopäästöjä ja kääntää sektori jälleen nettonieluksi.
Ilmastolain tavoitteet ja EU:n velvoitteet tukevat toisiaan
EU:n Suomelle asettamien vuoteen 2030 ulottuvien sitovien ilmastovelvoitteiden täyttäminen tukee ilmastolain tavoitteiden saavuttamista ja toisin päin. Suomi on kuitenkin jäämässä maankäyttösektorin velvoitteista huomattavasti, useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksiditonneilla vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorille syntyvä alijäämä siirtyy taakanjakosektorin kannettavaksi EU:n taakanjakoasetuksen mukaisesti.
Nielu- tai päästövähennysyksiköiden ostaminen muilta jäsenmailta EU-velvoitteisiin pääsemiseksi ei näytä mahdolliselta, sillä useat jäsenmaat jäävät merkittävästi omista tavoitteistaan, eikä myytävää ole. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan jäsenmaiden tehtävänä on huolehtia, että asetetut sitovat velvoitteet saavutetaan. Toistaiseksi ei ole tiedossa, millaisia seurauksia tai kustannuksia sitovien EU-velvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuu.
Selvityksen alustavat tulokset on toimitettu sovitusti kuluvan syksyn aikana ympäristöministeriölle. Loppuraportin on määrä valmistua vuoden 2026 helmikuun loppuun mennessä.
