11.3.2026

Täydennysrakentaminen korostuu asemakaavoituksessa

Uutinen

Asemakaavoitetun alueen kasvu hidastuu. Uusia asemakaavoja laaditaan aiempaa vähemmän, ja etenkin asumisen kaavoitus kohdistuu yhä useammin alueille, joilla asemakaava on jo ennestään.

Useita nostureita työskentelee kerrostalojen rakennustyömaalla auringonlaskun aikaan. — © Adobe Stock

60 %

asumisen kerrosalan kasvusta täydennysrakentamista

Asemakaavojen määrä laskussa

Elinympäristön tietopalvelu Liiterin tilastojen mukaan suurin osa viime vuosina hyväksytyistä asemakaavoista sijoittuu jo aiemmin kaavoitetuille alueille. Etenkin asumisen kaavoituksessa näkyy painotus täydennysrakentamiseen. Yli 60 prosenttia asuinrakennusten korttelialueiden kerrosalan kasvusta on viime vuosina sijoittunut alueille, jotka ovat kokonaan tai pääosin muutoskaava-aluetta. Muiden käyttötarkoitusten osalta ei näy samanlaista täydennysrakentamisen yleistymistä.

Samaan aikaan myös vuosittain hyväksyttyjen asemakaavojen lukumäärä on laskenut. Vuonna 2024 hyväksyttiin reilut 700 asemakaavaa. 2000-luvun puolivälissä niitä oli lähes 1 500 vuodessa.

Vuosittain kaavoitettu pinta-ala on pienentynyt hitaammin kuin asemakaavojen lukumäärä. Poikkeuksena olivat koronavuodet 2020–2023, jolloin pinta-ala putosi selvästi. Alimmillaan vuosittain kaavoitettu pinta-ala oli vuonna 2022 noin 8 000 hehtaaria. Vuoden 2024 asemakaavat kattoivat hieman alle 12 000 hehtaarin alueen.

Myös koko asemakaavoitetun alueen pinta-alan kasvu on hidastunut, kun asemakaavoja laaditaan vähemmän ja kaavoitus painottuu täydennysrakentamiseen. 2010-luvulla pinta-ala kasvoi keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa, mutta 2020-luvulla vuosikasvu on ollut noin 0,5 prosenttia. Vuonna 2024 kasvua oli 0,6 prosenttia.

Asemakaavoituksen tarve kunnissa on kytköksissä talouden ja rakentamisen suhdanteisiin. Koronavuosien lisäksi tilastoissa näkyy selvästi kaavoituksen väheneminen vuoden 2008 finanssikriisin ja siitä alkaneen pitkän laskusuhdanteen seurauksena.

Vuoden aikana hyväksyttyjen asemakaavojen lukumäärä ja yhteenlaskettu pinta-ala. © Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, ELY-keskukset.

Asemakaavoitetun pinta-alan kehitys vuosina 2010-2024. Huom! Pystyakseli ei ala nollasta, jotta pinta-alan muutokset erottuvat paremmin. © Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, ELY-keskukset.

Asemakaavojen asuinkortteleiden kerrosalan kasvun jakautuminen sen mukaan, onko suurin osa kaavan pinta-alasta uutta aiemmin kaavoittamatonta aluetta vai jo aiemmin kaavoitettua muutoskaava-aluetta. © Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Kunnat.

Suurten kaavojen vaikutus näkyy maakuntatilastoissa

Vuosivaihtelut ovat erityisen suuria, kun hyväksyttyjen asemakaavojen pinta-aloja esitetään maakunnittain. Esimerkiksi Uudellamaalla hyväksyttiin lähes 5 000 hehtaarin edestä asemakaavoja vuonna 2019, kun luku on yleensä ollut noin 1 000–2 000 hehtaaria vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuolloin kaavoitettiin muun muassa Helsingin Itäinen saaristo, mikä yksinään tuotti noin 3 300 hehtaaria asemakaava-aluetta.

Pohjois-Pohjanmaalla kaavoitettiin poikkeavan suuri pinta-ala, lähes 4 000 hehtaaria, vuonna 2024, jolloin samaan vuoteen sattui useita isoja asemakaavoituskohteita kuten Kuusamossa kirkonkylän ja Rukan alueet sekä Raahen SSAB:n tehdasalue. Kainuussa kaavoitettiin lähes 4 000 hehtaaria vuonna 2014, näistä suurin osa oli Kuhmon ranta-asemakaavoja.

Huom! Voit näyttää ja piilottaa maakuntia klikkaamalla maakunnan nimeä legendassa. © Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, ELY-keskukset.

Elinympäristön tietopalvelu Liiterin aineistonosto

Suomessa kaavoituksen seurantaa on tehty 70-luvulta lähtien. Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä kaavoituksen tilastotietoja on saatavissa 2000-luvun alkupuolelta asti.

Tässä tarkastelussa käytettiin seuraavia Elinympäristön tietopalvelu Liiterin tilastoja:

Kaavoitus > Asemakaavoitus > Vuoden aikana hyväksytyt asemakaavat > Lukumäärä, ELYn tallentamat
Kaavoitus > Asemakaavoitus > Vuoden aikana hyväksytyt asemakaavat > Pinta-ala, ELYn tallentamat
Kaavoitus > Asemakaavoitus > Hyväksyttyjen asemakaavojen kokonaistilanne

Lisäksi Asemakaavojen seurantalomakkeet -osiosta haettiin esimerkkejä yksittäisistä asemakaavoista.

Asemakaavatilastot sisältävät rantakaavat ja vaihekaavat. Tilastot sisältävät sekä uudet kaava-alueet että vanhojen asemakaavojen muutokset. Tässä tarkastelussa hyödynnetyt tilastot perustuvat ELY-keskusten tuottamiin alueidenkäytön paikkatietoaineistoihin (GISALU). Tilastotietoja vuoden aikana hyväksytyistä asemakaavoista lasketaan Liiteriin myös kuntien täyttämien asemakaavojen seurantalomakkeiden perusteella. Ne päivittyvät jatkuvasti, kun taas tilastot päivitetään kerran vuodessa. Kaikki tiedot ovat avoimesti käytettävissä.