Siirry pääsisältöön

Toimintasuositukset kriittisten raaka-aineiden hallintaan

Uutinen
Kasvava maailmanlaajuinen kilpailu kriittisistä raaka-aineista asettaa Euroopan unionille uusia haasteita: miten varmistaa luotettavat materiaalivirrat samalla kun pyritään kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin?
Sähköpotkulauta on hyvä esimerkki tuotteesta, jossa on käytetty useita kriittisiä raaka-aineita.
Sähköpotkulauta on hyvä esimerkki tuotteesta, jossa on käytetty useita kriittisiä raaka-aineita. © Syke

Kriittiset raaka-aineet ovat välttämättömiä monille teknologioille liikenteessä, terveydenhuollossa, puolustuksessa, uusiutuvassa energiassa ja vihreässä siirtymässä. Kriittisten raaka-aineiden hallinnassa on kuitenkin vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Kiertotalouden vahvistaminen tarjoaa meille useita mahdollisuuksia parantaa niiden hallintaa.

Koostimme yhteen toimintasuositukset yrityksille, päättäjille ja muille toimijoille, jotka haluavat tehostaa kiertotalousstrategiaansa ja samalla vahvistaa EU:n materiaaliturvaa ja pienentää ympäristövaikutuksia.

Tunnistetaan tuotteet, joissa kriittisten raaka-aineiden talteenottopotentiaali on korkea

Näin voidaan suunnata investointeja ja kehittää tehokkaampia kierrätysratkaisuja. Nykyisessä lainsäädännössä esimerkiksi akut ovat pitkälle säänneltyjä, mutta muiden tuotteiden ja komponenttien raaka-aineiden hallinnassa on vielä kehittämisen varaa.

Otetaan kriittiset raaka-aineet huomioon tuotesuunnittelussa

Tuotteiden ekologisen suunnittelun avulla voidaan asettaa vaatimuksia kierrätettävyydelle, korjattavuudelle, varaosien saatavuudelle ja kierrätysmateriaalin käytölle. Ekosuunnitteluasetuksen digitaaliset tuotepassit auttavat tunnistamaan ja jäljittämään kriittisiä raaka-aineita tuotteissa ja tarjoavat tärkeää tietoa korjausta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten.

Ekosuunnittelun työohjelmassa 2025–2030 laaditaan uusia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia myös kulutuselektroniikalle ja muille sähkö- ja elektroniikkalaitteille.

Laaditaan selkeät säännöt kriittisten raaka-aineiden talteenotolle

Tarvitaan selkeitä vaatimuksia tuottajille sekä jätehuollon toimijoille kriittisten raaka-aineiden erottelusta ja kierrätyksestä esimerkiksi elektroniikan ja ajoneuvojen kierrätyksessä. Tällaisia vaatimuksia on säädetty esimerkiksi akkudirektiivissä ja kestomagneeteille. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) koskeva direktiivi ei kuitenkaan huomioi kriittisiä raaka-aineita riittävästi.

EU pyrkii korjaamaan tilanteen uudessa kiertotalouslaissa. Siirtymävaiheessa innovaatioita tulisi tukea julkisesti.

Sujuvoitetaan lupaprosesseja kriittisten raaka-aineiden kierrätyslaitoksille

Kierrätyslaitosten ympäristölupaprosessit voivat olla hitaita ja hidastaa uusien teknologioiden pilotointia. Lupaprosessien nopeuttamisesta strategisille hankkeille (louhinta, jalostus, kierrätys) on säädetty EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksessa.

Strategisten hankkeiden lupamenettelyissä jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät resurssit päätöksentekoon ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen. Sujuvoittamisen yhteydessä on taattava, ettei päätösten laatu kärsi tai muiden hankkeiden lupamenettely hidastu.

Edistetään tuotteiden käyttöiän pidentämistä, huoltoa ja korjauspalveluja

Lyhyt käyttöikä ja alhainen käyttöaste kriittisiä raaka-aineita sisältävissä laitteissa, kuten matkapuhelimissa ja terveydenhuollon laitteissa, on haaste. Laitteiden käyttöastetta voidaan nostaa korjaamalla ja huoltamalla niitä.  

EU:n korjausoikeusdirektiivi tuo kuluttajalle oikeuden saada tuotteet korjattua sen sijaan, että ne päätyvät elektroniikkaromuksi. Direktiivi pidentää korjattujen tuotteiden takuuaikoja ja velvoittaa korjaamaan tietyt tuoteryhmät kuten puhelimet, pesukoneet ja jääkaapit.

Korjaus- ja huoltopalvelujen saavutettavuuden parantaminen tekee niistä houkuttelevampia ja kilpailukykyisempiä uuden ostamiseen verrattuna.

Edistetään kriittisten raaka-aineiden kiertotaloutta kuntatasolla

Kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli tuotteiden uudelleenkäytössä ja korjauksessa sekä kriittisten raaka-aineiden talteenotossa. Kunnille tulisi luoda kansallinen kehys vapaaehtoisille kriittisiä raaka-aineita koskeville strategisille toimille, esimerkiksi julkisia hankintoja ja jakamistaloutta, rakentamismääräyksiä ja jätevirtojen koordinointia koskien. Suuria kaupunkeja voitaisiin hyödyntää pilotteina, ja Kuntaliitto voisi tukea työtä.

Tutkitaan yksittäisiä arvoketjuja yksityiskohtaisemmin

Tarvitaan tarkempaa materiaalikohtaista tutkimusta, jotta voidaan valita oikeat politiikkatoimet kiertotalouden edistämiseen. Eri raaka-aineihin liittyy vaihtelua esimerkiksi hintojen heilahtelussa, alkuperämaissa, jalostuspaikoissa ja elinkaaren pullonkauloissa.

Vaikka riippuvuus kolmansista maista on yhteinen teema, toimitusriskit vaihtelevat suuresti materiaalista ja maasta toiseen. Hinta ei myöskään aina kerro raaka-aineen kriittisyydestä tai talteenoton kannattavuudesta, mikä vaikeuttaa markkinaehtoisten ratkaisujen toteutusta.

Tunnistetaan kriittisten raaka-aineiden välttämättömät käyttötarkoitukset

Kriittisiä raaka-aineita käytetään hyvin monenlaisissa tuotteissa kuluttajahyödykkeistä strategisesti tärkeisiin sovelluksiin, joita tarvitaan vihreään energiaan, terveydenhuoltoon ja puolustukseen.

Välttämättömien käyttökohteiden tunnistaminen mahdollistaa niiden priorisoinnin kriisitilanteissa. Tämä vaatii tarkkaa tietoa käytön määristä, materiaalien laadusta, puhtaudesta sekä niiden suhteesta kokonaiskulutukseen. Näin voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä varautumisesta ja kriisinhallinnasta.

Lue lisää

Toimintasuositukset:

Turunen Topi, Horn Susanna, Kautto Petrus, Saarenahoo Inkeri, Suomalainen Emilia: Circular economy strategies for critical raw materials management. Action recommendations of the research project. Finnish Environment Institute 2026. (helda.fi)

Projektit:

UrbanSymbiosis-projekti (2022–2025) keskittyi luomaan kestäviä kaupunkiratkaisuja lisäämällä kriittisten raaka-aineiden kiertotaloutta. Konsortiokumppaneina olivat VTT, Hanken ja Suomen ympäristökeskus. Rahoittaja: Suomen Akatemian Romulus-ohjelma.

UC-Mobility -projekti (2023–2025) kehitti teknologisia ratkaisuja kriittisten raaka-aineiden talteen ottamiseksi sähköisen mikroliikkumisen jätejakeista, eli käytetyistä sähköpotkulaudoista ja -pyöristä. Konsortio: Jyväskylän yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Rahoittaja: Business Finland. 

Lisätietoja

Topi Turunen

Erikoistutkija

Emilia Suomalainen

Johtava tutkija