Tutkimuspäivä kokosi yhteen merijään tutkijat
Tapahtuman järjestivät yhdessä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Suomen merijäätä tutkivalle yhteisölle päivä tarjosi harvinaisen tilaisuuden kokoontua kasvokkain, esitellä tutkimusta ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia.
”Suomen ympäristökeskuksella on pitkä perinne merijään tutkimuksessa, ja meillä on Suomessa myös ainutlaatuista osaamista eri aihealueilta,” kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, erikoistutkija Letizia Tedesco Suomen ympäristökeskuksesta. ”Tämä päivä oli meille tärkeä tilaisuus esitellä osaamistamme, jakaa sitä muiden kanssa ja koordinoida tulevaa tutkimusta.”
Suomen ympäristökeskus oli näkyvästi esillä useilla esityksillä. Ryhmäpäällikkö Hermanni Kaartokallio esitteli merijään biogeokemian ja ekosysteemien tutkimusta Suomessa. Erikoistutkija Eeva Eronen-Rasimus kertoi metaanin kierrosta Itämeren jäässä, ja hydrologi Juho Jakkila esitteli Suomen järvien jäänpaksuuden ennustamiseen käytettävän uuden mallin.
”Itse esittelin malleja, joita käytämme Suomen ympäristökeskuksessa merijään biogeokemian kuvaamiseen eri aikaskaaloilla päivistä vuosisatoihin ja paikallisista globaaleihin mittakaavoihin. Lisäksi esittelin yleisölle Antarctica InSync -aloitteen,” kertoo Tedesco.
Ohjelma oli jaettu neljään temaattiseen kokonaisuuteen:
● Pienimittakaavaiset merijääprosessit
● Suurimittakaavaiset merijääprosessit
● Merijään biogeokemia ja ekosysteemit
● Tutkimusinfrastruktuuri ja tulevaisuuden suuntaviivat
Jokaisessa osiossa pidettiin viiden minuutin puheenvuoroja – yhteensä 24 – joita seurasi posterisessio, jossa esiteltiin 12 hanketta. Puhujat edustivat laajasti eri organisaatioita. Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n lisäksi mukana oli myös teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen edustajia, mikä laajensi tilaisuuden näkökulmaa entisestään.
Tapaaminen luo pohjaa yhteistyölle
Tedescon mielestä päivän ytimessä oli kasvokkain kohtaaminen: ”Ilmoittautuneita oli yli 60, mikä oli suuri menestys. Monet meistä ovat tavanneet viime vuosina vain verkossa. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun voimme istua yhdessä, vaihtaa ajatuksia ja luoda pohjaa yhteistyölle. Olen varma, että tästä syntyy pian mielenkiintoisia tuloksia.”
Tapahtuman pääjärjestäjä ja isäntä, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala korosti päivän energistä ilmapiiriä: ”Sen näki tauoilla ja posterisessioissa. Ihmiset olivat todella aktiivisia, keskustelivat ja vaihtoivat ajatuksia. Tieteeseen oli todellista intohimoa. Ja erityisesti nuoret tutkijat olivat loistavia. Suomalainen merijäätutkimus on hyvissä käsissä.”
Merijään tutkimus herättää huomiota
Aalto-yliopiston professori ja yksi järjestäjistä Jukka Tuhkuri toi esiin, miksi merijäätutkimus herättää juuri nyt paljon huomiota: ”Merijään tutkimus on todella kuuma aihe kahdesta syystä. Ilmastonmuutoksen ja lisääntyneiden poliittisten sekä sotilaallisten jännitteiden vuoksi. Tieteellisesti ajat ovat innostavia, mutta kiinnostuksen taustalla olevat syyt eivät aina ole jaloja.”
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija ja yksi järjestäjistä, Roberta Pirazzini havaitsi tapahtumassa kaikuja Suomen pitkäikäisestä lumitutkimuspäivästä: ”Lumitutkimuspäivä alkoi hyvin pienimuotoisena ja on sittemmin kasvanut tunnetuksi tapahtumaksi. Näen tässä samanlaisen mahdollisuuden merijäätä tutkivalle yhteisölle. Nämä kokoontumiset vievät aikaa, mutta ne ovat korvaamattomia ihmisten tuomiseksi yhteen kasvokkain.”
Sekä järjestäjät että osallistujat painottivat nuoren tutkijasukupolven tukemisen tärkeyttä.
”Oli hienoa, että mukana oli sekä nuoria että kokeneita tutkijoita tasapainoisesti,” Tedesco huomautti. Haapala lisäsi: ”Tällaiset tapahtumat antavat nuorille tutkijoille itseluottamusta nähdä itsensä osana kansainvälistä tutkimusyhteisöä. Näin ongelmia ratkaistaan, yhdessä.”
Järjestäjät toivovat, että Suomen merijäätutkimuspäivästä tulisi vuosittainen tapahtuma. Kuten Tedesco lopuksi totesi: ”Toivoisin, että tämä verkosto saisi vahvempaa kansallista tukea, ehkä huippuyksikön kautta tai polaari-instituutin muodossa. Se tarjoaisi meille konkreettisempia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja vahvistaa Suomen roolia kansainvälisessä merijäätutkimuksessa.”
Ensimmäisen tapahtuman innostus ja aktiivinen osallistuminen viittaavat siihen, että Suomen merijäätutkimuspäivä voi kasvaa alan tärkeäksi tapahtumaksi. Tapahtumaksi, jossa osaaminen, sukupolvet ja instituutiot kohtaavat merijää tutkimuksen edistämiseksi.
Teksti ja kuvat: Yannick Ilunga, Koinè Communication