Uudet ohjeet jokien, järvien ja rannikkovesien tilan luokitteluun
Ohje on valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten vesienhoitoasiantuntijoiden yhteistyön tuloksena. Myös sidosryhmiltä saatiin kommentteja ohjeeseen.
Vesien tilaa arvioidaan ja luokitellaan ihmisten toiminnan aiheuttamien ekologisten ja kemiallisten muutosten voimakkuuden perusteella.
“Luokittelujärjestelmä perustuu aiempien vesienhoitokausien menetelmiin, mutta ohjeita ja määrittelyjä on tarkennettu. Erityisesti on kehitetty vesimuodostuman ekologisen tilan luokan määrittelyä, luokittelumenetelmiä ja tiedonhallintaa”, oppaasta vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jukka Aroviita kertoo.
Luokittelu paljastaa elvytystä tarvitsevat vesistöt
Vesien- ja merenhoidon tavoite on vesien tilan huononemisen estäminen ja tilan parantaminen. Tavoitteena on vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila.
Tilaluokittelun avulla saadaan tieto niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai sen ylläpitämiseksi. Tilaa pyritään parantamaan kuuden vuoden välein päivitettävien alueellisten vesienhoitosuunnitelmien avulla.
Ohjeita ja määritelmiä on täsmennetty
Ohje on tehty 4. vesienhoitokautta (2028–2033) varten tehtävää tilaluokittelua varten.
Uudessa ohjeessa vesimuodostuman ekologisen tilan luokan määrittelyä on yhtenäistetty EU:n vesipuitedirektiivin tulkinnan ja raportoinnin vaatimusten mukaisesti. Ekologinen tila luokitellaan ns. minimitekijäperiaatteen (ns. one-out, all-out) mukaan, eli vesimuodostuman tilaluokka määräytyy heikoimman laatutekijän tilan perusteella.
Luokittelumenetelmiä on kehitetty jokien vesikasveille, runsasravinteisten järvien kasviplanktonille, järvien syvännepohjaeläimistölle ja rannikkovesien vesikasveille.
Luokittelutyössä hyödynnetään tukiaineistoina uusia koko Suomen kattavia arvioita kaukokartoituksesta (rannikon ja järvien a-klorofyllipitoisuus), ilmakuvatulkinnasta (järvivesikasvien umpeenkasvumuuttuja) ja biologisten laatutekijöiden ja hydrologisen muuttuneisuuden tilastomallinnuksesta.
Kemiallisen tilan luokittelussa tarkasteltavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit ovat nyt ensimmäistä kertaa samat kuin edellisellä kierroksella, mikä mahdollistaa muutosten arvioinnin kaikkien aineiden osalta. Lisäksi siirrytään havaintopaikkakohtaiseen arviointiin, joka parantaa luokittelun tarkkuutta.
Tilaluokittelun tiedonhallinnassa käytetään uutta Pisara-tietojärjestelmää, jonne on kehitetty myös luokitusindeksien automaattista laskentaa.
”Uusien menetelmien tarkennusten myötä saadaan tarkempi arvio, missä tilassa Suomen joet, järvet ja rannikkovedet ovat. Tieto auttaa vesienhoitosuunnitelmien päivittämisessä”, erikoistutkija Sari Mitikka Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Pohjaeläimet ovat yksi ekologisen tilan luokittelun laatutekijöistä. Kuvassa päivänkorennon toukka. Kuva: Håkan Söderholm, Vastavalo
Ilmastonmuutos haastaa vesien tilan arviointia
Luokittelujärjestelmän kehittämistä jatketaan tulevaisuudessa erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten takia.
”Vesistöjen tilaa tulee voida arvioida luotettavasti myös ilmastonmuutoksen aikakaudella, jotta voidaan vähentää vesienhoidon keskeisten paineiden vaikutuksia”, tähdentää Jukka Aroviita.
Suomen vesistöt ovat tummuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja kehityssuunta on herättänyt huolta vesistöjen tilakehityksestä ja luokittelujärjestelmän toimivuudesta.
Ekologisen tilan luokittelun kannalta keskeistä on jatkossa kehittää keinoja erottelemaan vesienhoidon paineiden aiheuttaman tummumisen ekologiset vaikutukset muusta tummumiskehityksestä.
Uusi vesien tilan luokittelu valmistuu ensi vuonna
Uusi vesien tilan luokittelu julkaistaan vuonna 2026. Vesienhoitosuunnitelmien kuuleminen eli kommentointimahdollisuus alkaa vuoden 2026 lopussa ja kestää puoli vuotta. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat vuoden 2027 lopussa.
Sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita aluehallintoviranomaiset koordinoivat. Lisäksi suunnitelmista voi antaa palautetta suunnittelun eri vaiheissa järjestettävissä kuulemisissa.
Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon neljännellä kaudella -ohje
Kirjoittajat: Jukka Aroviita, Katri Siimes, Kati Martinmäki-Aulaskari, Jarno Turunen, Laura Hoikkala, Jenni Attila, Lasse Järvenpää, Marko Järvinen, Sirpa Lehtinen, Heikki Mykrä, Henrik Nygård, Antti Takolander, Kimmo Tolonen, Krister Karttunen, Satu Maaria Karjalainen, Minna Kuoppala, Pekka Korhonen, Katja Kulo, Mikko Olin, Timo Ruokonen, Samuli Sairanen, Kimmo Aronsuu, Ari Ruuskanen, Sari Mitikka.
Yhteyshenkilöt
- Erikoistutkija Jukka Aroviita (ekologinen tila), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 222, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Sari Mitikka (vedenlaatu), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 430, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Timo Ruokonen (kalasto), Luonnonvarakeskus, p. 0295 322 389, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Erikoistutkija Jarno Turunen (hydrologis-morfologiset laatutekijät ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 229, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Katri Siimes (kemiallinen tila), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 637, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Kati Martinmäki-Aulaskari (tietojärjestelmät), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ryhmäpäällikkö Jenni Attila (kaukokartoitus), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkit
- Vesitutkimusta luonnon ja ihmisen parhaaksi (syke.fi)
- Vesikartta, josta löytyy muun muassa pinta- ja pohjavesien tila, tilaan vaikuttava toiminta ja vesienhoidon aluerajaukset
- Pintavesien tilan, paineiden ja ympäristötavoitteiden tietojärjestelmän hakuraportti (PowerBI-raportti)
- Vesien tila ja seuranta (ymparisto.fi)
- Vesien ekologinen ja kemiallinen tila (vesi.fi)
- Pintavesien tila (kartalla)(vesi.fi)
- Ladattavat paikkatietoaineistot, VHS vesimuodostumat (VHS eli vesienhoidonsuunnittelu)(syke.fi)