Uusi hanke vahvistaa Suomen ruokaturvaa: ravinteet tehokkaammin kiertoon
Suomen ruokajärjestelmä kohtaa samanaikaisesti useita haasteita. Lannoitteiden hintavaihtelut, geopoliittinen epävarmuus, ilmastotavoitteet ja huoltovarmuuskysymykset ovat lisänneet tarvetta vahvistaa kotimaista omavaraisuutta. Näihin haasteisiin vastaa uusi nelivuotinen RavinneVaikutus-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa ravinteiden kiertoa koko suomalaisessa ruokajärjestelmässä.
Hankkeessa tarkastellaan fosforin ja typen virtoja alkutuotannosta jalostukseen, jakeluun ja kulutukseen asti. Samalla selvitetään, missä ravinteita hukataan eniten ja millaisilla toimenpiteillä niitä voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Tavoitteena on tuottaa kattava kokonaiskuva ravinnekierron vaikutuksista talouteen, ympäristöön ja ruokaturvaan.
Riippuvuus tuontilannoitteista lisää riskejä
Suomen maatalous on edelleen vahvasti riippuvainen tuontilannoitteista. Viime vuosien geopoliittiset kriisit ja toimitusketjujen häiriöt ovat korostaneet tähän liittyviä riskejä. Samalla lannoitteiden hinnat ovat nousseet ja vaihdelleet voimakkaasti, mikä lisää viljelijöiden epävarmuutta.
”Ravinteiden kierrätys on yksi keskeisimmistä kysymyksistä ruokaturvan ja huoltovarmuuden kannalta, sillä ruuantuotantomme nojaa edelleen vahvasti Venäjältä tuotaviin lannoitteisiin ja niiden raaka-aineisiin”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta.
Tehokkaampi ravinnekierto voisi vähentää riippuvuutta tuonnista, vahvistaa omavaraisuutta ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Samalla se tukisi ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteita.
Tutkimuksesta tukea päätöksentekoon
Tällä hetkellä tilannekuva koko suomalaisen ruokajärjestelmän ravinnevirroista ja ravinnehukista on puutteellinen.
”Tilannekuvan kirkastamisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa toteuttamiskelpoisimmat ravinteiden kierrätystä edistävät toimenpiteet sekä arvioida niiden vaikutukset valtakunnan tasolla. Näin voimme kohdentaa ohjauskeinot vaikuttavimpiin toimenpiteisiin”, Lehtoranta kertoo.
Hankkeen tulokset tarjoavat päätöksenteon tueksi tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka avulla ruokajärjestelmää voidaan kehittää entistä kestävämmäksi ja kriisinkestävämmäksi.
RavinneVaikutus-hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Food 2.0 ohjelma. Nelivuotista hanketta koordinoivan Suomen ympäristökeskuksen lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Pyhäjärvi-instituutti sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa hyödynnetään Suomen ympäristökeskuksen ENVIMATfood-mallia.
