Väitös: Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus kestävyyssiirtymissä
FM Hanna Entsalo tutki väitöskirjassaan millä eri tavoin julkinen ohjaus, kuten politiikkastrategiat ja lainsäädäntö, vaikuttavat siirtymiin kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Entsalo työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa, kiertotalousratkaisut-yksikössä. Entsalon tehtäviin kuuluu kiertotalouden ohjauskeinojen, kestävyyssiirtymien ja innovaatiopolitiikan tutkimus erityisesti kansallisella ja Euroopan unionin (EU) -tasolla.
Kiertotalous tarkoittaa raaka-aineiden käyttöä ja jätteen syntyä vähentävää järjestelmää, jossa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja korjattavia. Kiertotaloudella on usein pyritty yhteensovittamaan taloudelliset ja ympäristölliset tavoitteet. Kestävyystavoitteet jäävät kuitenkin helposti muiden päivänpolttavien ja taloudellisten näkökulmien varjoon, minkä vuoksi julkinen ohjaus on tärkeää.
”Julkinen ohjaus voi vähittäisilläkin muutoksilla saada aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, mutta myös vältellä vastuuta ja vesittää aiempia tavoitteita”, Entsalo toteaa.
Julkisen ohjauksen on usein nähty joko edistävän tai hidastavan muutosta, mutta väitöstutkimus osoittaa, että ne voivat tapahtua myös samanaikaisesti ja vahingossa. Esimerkiksi aiempaa monimutkaisemmat vaikutustenarvioinnit voivat pidentää valmisteluprosesseja, jolloin kiertotaloutta edistämään tarkoitetut vaatimukset ovat jo voimaantullessaan vanhentuneita.
Kiertotaloussiirtymä ei tunnista valtioiden rajoja
Tuotteiden arvoketjut ja materiaalivirrat ylittävät valtioiden ja mannerten rajat, mikä tekee niiden ohjaamisesta haastavaa. Kiertotalouspolitiikkaa tehdään erityisesti EU:n ja valtioiden tasolla. Toimeenpano on kuitenkin usein kansallista, eikä väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi kuntien ja alueiden merkitystä kunnolla tunnisteta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti Suomea, Alankomaita ja Ranskaa, jotka mielettään kiertotalouden edelläkävijöiksi. Ranska on panostanut vahvojen kansallisten lakien toimeenpanoon. Kunnianhimoiset kansalliset ohjauskeinot ovat ajoittain ristiriidassa EU:n kanssa, mutta ranskalaisia aloitteita on myös otettu käyttöön EU-tasolla.
”Vetoamalla EU-tason politiikkaan tai kansalaisten vastuuseen voidaan myös vältellä kansallisesti vaikeita aiheita ja kunnianhimoisemman politiikan tekoa”, Entsalo korostaa.
Riskinä ympäristötavoitteiden vesittyminen
Vähittäisten muutosten merkitystä on usein tutkimuksessa vähätelty, mutta väitöskirja osoittaa, kuinka pienet ja vähittäiset muutokset voivat saada aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Vähittäisiä muutoksia voidaan tehdä nopeasti, eivätkä ne useinkaan herätä yhtä voimakasta vastustusta kuin radikaalimmat muutokset. Esimerkiksi kiristyvä lainsäädäntö mahdollisti uusien valaistusteknologioiden kehittämisen ja lopulta poisti lyhytikäisemmät ja runsaasti energiaa käyttävät hehkulamput markkinoilta. Vastaavanlaiset murrokset muillakin aloilla ovat olennaisia kestävyyssiirtymille.
Viime vuosina julkisen keskustelun ja politiikan painopiste on siirtynyt voimakkaammin kilpailukykyyn ja riippumattomuuteen ulkopuolisista raaka-aineista.
”Kiertotalous laajuudessaan soveltuu luontevasti myös näiden tavoitteiden edistämiseen. Riskinä kuitenkin on ympäristötavoitteiden vesittyminen.” Entsalo toteaa.
Väitöstilaisuus ja väitöskirja
Aika: perjantaina 9.10.2026 klo 13
Paikka: Sali 6, Metsätalo, Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Helsinki
Väitöstilaisuus on seurattavissa myös verkossa: Linkki tapahtumaan (helsinki.fi)
Tapahtuman kieli: englanti
Väitöskirja: Tracing transformative potential in gradual changes and scalar shifts: The complex roles of policies in sustainability transitions towards the circular economy (helda.helsinki.fi)
Vastaväittäjänä toimii professori Teis Hansen Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan professori David Thomas Helsingin yliopistosta.
