Valtaosalla suomalaisista lähikauppa — katsauksen teemaosiona palvelujen saavutettavuus
Suomalaisista 3,8 miljoonaa asuu enintään 15 minuutin kävelymatkan päässä päivittäistavarakaupasta. Kaupunkialueilla noin 80 prosentilla asukkaista ja maaseutualueilla noin 40 prosentilla asukkaista on tällainen lähikauppa.
Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Alueidenkäytön vuosikatsauksesta 2024. Katsauksen vaihtuva teemaosio käsittelee palvelujen saavutettavuutta. Myös vuosittain seurattavat indikaattorit on päivitetty tuoreimmilla tiedoilla, jotka aineistokohtaisesti koskevat joko vuotta 2024 tai 2023.
Monipuoliset palvelut alle puolella
Hyvän palvelutason keskittymissä, joissa 15 minuutin kävelyetäisyydellä sijaitsee vähintään kolme seuraavasta palvelusta: päivittäistavarakauppa, kirjasto, apteekki ja terveyspalvelut, asuu 2,2 miljoonaa suomalaista.
Tällaisia hyvän palvelutason keskittymiä löytyy sekä pienistä muutaman tuhannen asukkaan taajamien keskustoista että suurten kaupunkitaajamien tiiviisti rakennetuista osista. Vastaavasti useiden tuhansien asukkaiden taajama, joka sijaitsee suuremman vieressä, saattaa olla vailla monipuolisia lähipalveluita. Erityisesti tämä koskee taajamia, jotka eivät ole kuntakeskuksia.
Kauppojen määrä vähentynyt
Viime vuosikymmeninä päivittäistavarakaupan yksikkökoko on kasvanut. Se näkyy kauppojen kokonaismäärän laskuna ja isojen kauppojen, kuten hypermarkettien määrän kasvuna. Yhdyskuntarakenteessa kauppojen sijainnilla on suuri merkitys, koska niissä asioidaan usein ja kauppamatkoista kertyy runsaasti kilometrejä.
Kauppojen sijainti vaikuttaa paitsi ihmisten liikkumiseen kaupungissa myös ajanviettoon ja kaupunkitilan käyttöön. Nämä taas vaikuttavat keskusta-alueiden vetovoimaan ja kaupungin elävyyteen. Vaikka osa hypermarketeista sijaitsee siten, että niiden ympärillä on käveltävällä etäisyydellä laaja väestöpohja, koko maassa vain 0,7 miljoonaa asuu enintään kilometrin päässä hypermarketista. Hypermarketeissa asiointi tarkoittaakin myös useimmille taajamissa asuville auton tarvetta.
Keskustoihin lisää työpaikkoja
Katsauksen vuosittain seurattavissa indikaattoreissa merkittävin muutos liittyy työpaikkojen sijoittumiseen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille. Vuonna 2023 työpaikkojen määrä väheni tuntuvasti kaupunkitaajamien reunoilla joukkoliikennevyöhykkeellä ja autovyöhykkeellä. Kasvua oli erityisesti keskustan jalankulkuvyöhykkeellä ja intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä.
Vaikka työpaikat siirtyivät kohti keskustaa, suomalaisten keskimääräinen työmatka jatkoi hidasta pitenemistään. Se on nyt tasan 15 kilometriä.
Tietoa kaavoituksesta, aluekehityksestä ja yhdyskuntarakenteesta
Suomen ympäristökeskus on julkaissut nykyisenkaltaisia alueidenkäytön vuosikatsauksia vuodesta 2020 alkaen. Niihin kootaan tuoretta tietoa ja indikaattoreita kaavoituksesta, aluekehityksestä ja yhdyskuntarakenteen muutoksista. Katsauksissa on vuosittain seurattavia pysyviä indikaattoreita ja yksi vaihtuva teemaosio.
Katsauksen tiedot ovat pääosin peräisin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Elinympäristön tietopalvelu Liiteristä. Liiteristä löytyy lukuisia alueidenkäyttöön liittyviä paikka- ja tilastotietoja Suomesta. Lähtöaineistoina ovat muun muassa Tilastokeskuksen ruututietoihin perustuva YKR-seurantatieto, Digi- ja väestötietoviraston rakennustiedot sekä Suomen ympäristökeskuksen keräämät kaavoituksen tilastot.