Siirry pääsisältöön

Viisivuotias Helmi-ohjelma näyttää Suomessa ennallistamiselle tietä

Uutinen
Helmi-elinympäristöohjelmassa tehtiin vuonna 2025 jälleen merkittäviä toimia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi koko Suomen alueella. Suomen ympäristökeskuksen kokoama Helmi-ohjelman vuosikatsaus kokoaa yhteen elinympäristöjen tilaa parantavien luonnonhoidon ja ennallistamisen tulokset. Ohjelman käytännöt ovat tulevaisuudessa tärkeä työkalu Suomen ryhtyessä toteuttamaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa.
Niitty luonnonhoitotoimien jälkeen. Niitty on raivattu, siltä on poistettu puut ja vesi on noussut maan pinnalle.
Kuivasniitty kunnostustoimien jälkeen. Alueelta on poistettu puut ja se on kunnostusraivattu. © Virpi Karén / Helmi-ohjelma

Vaikka Helmi-ohjelman resurssit niukentuivat vuonna 2025, etenivät ohjelman tavoitteet kohtuullisen hyvin. Soita suojeltiin yli 4 400 hehtaaria, kymmenen arvokkaan lintukosteikon hoitotyöt saatiin valmiiksi, perinnebiotooppeja kunnostettiin 860 hehtaarilla, puroja kunnostettiin 36 kilometriä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Lisäksi perustettiin 13 uutta lintujen levähdysaluetta ja 16 uutta lintukosteikkoa. Lajistollisesti arvokkaita uuselinympäristöjä hoidettiin 52 kohteella. 

Ohjelma on jo saavuttanut osan tavoitteistaan. Soiden ennallistaminen valtion monikäyttömetsissä on ylittänyt tavoitteensa ja ennallistamistöitä on tehty yhteensä 9 400 suohehtaarilla vuosina 2021–2025. Vieraspetojen tehopyynnit ovat käynnissä 70 arvokkaalla lintuvedellä, suojelualueiden metsien ennallistamisessa ja luonnonhoidossa on ylitetty 800 kohteen tavoite ja valtion monikäyttömetsissä on tehty kulotuksia noin 2 400 hehtaarilla.

Niukentuneet resurssit hidastavat toteutusta

Vaikka Helmi-ohjelma on edennyt monien toimenpiteiden osalta hyvin, olisi useissa toimenpiteissä vielä kiristettävä tahtia. Toimien toteutusta ovat hidastaneet etenkin määrärahojen vähentyminen, määräaikaiset työsuhteet ja organisaatiomuutokset. Lisäksi elinympäristöjen tilan parantaminen on yksityisten maanomistajien mailla monivaiheisempaa ja siksi hitaampaa kuin valtion mailla.

Helmi-ohjelman toteuttaminen vaatiikin pysyvää lisärahoitusta. Yksityismaille kohdentuvista Helmi-ohjelman toimenpiteistä esimerkiksi lintukosteikkojen perustaminen, lähteiden kunnostus, yksityismaiden soiden ennallistaminen sekä metsien luonnonhoito tarvitsevat lisäpanostusta. Purokunnostukset edellyttävät myös valuma-alueiden kunnostusta, mikä on etenkin yksityismailla haastavaa. Myös luonnonhoitoon perehtyneitä yrittäjiä tarvitaan lisää. Erityisesti maatalouden ympäristötuella tehtävä perinnebiotooppien hoito vaatisi merkittävää tehostamista: Hoidossa oleva pinta-ala on Helmi-ohjelman aikana laskenut huomattavasti, ollen enää noin kolme neljäsosaa ohjelman alkuvaiheen pinta-alasta. 
 

Ennallistamisen keskeinen työkalu

Suomi valmistelee parhaillaan EU:n ennallistamisasetusta toteuttavaa kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Helmi-ohjelma tulee olemaan tärkeä työkalu ennallistamissuunnitelman toteuttamisessa. Helmi-ohjelmassa on jo kehitetty paljon ennallistamissuunnitelman toteuttamista tukevia käytäntöjä, toimintamalleja, ohjeistusta ja tiedonhallintaa sekä koulutettu eri organisaatioiden asiantuntijoita ja vapaaehtoisia toimijoita.

”Viisi Helmi-ohjelman toteutusvuotta ovat osoittaneet, miten yhteistyössä eri toimijoiden ja maanomistajien kanssa saadaan aikaan vaikuttavaa luonnonhoitoa ja ennallistamista. Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan skaalaaminen ennallistamisasetuksen tavoitteiden tasolle vaatii kuitenkin merkittävää lisärahoitusta ja pitkäjänteistä toimintaa sekä yhteistyön kehittämistä edelleen”, toteaa HelMET-projektin (syke.fi) projektipäällikkö Tupuna Kovanen Suomen ympäristökeskuksesta. 
 

Tavoitteena torjua luontokatoa

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen 40 toimenpidettä sisältävä hanke, jonka tavoitteena on osaltaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Keskeisinä keinoina ovat heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parantavat hoito, kunnostus ja ennallistaminen. Helmi-ohjelmassa suojellaan myös suoalueita. Lisäksi ohjelma sisältää kehittämistoimia, kuten koulutusta ja luontotiedon hallinnan parantamista. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen elinympäristöjen tilan parantamiseen. Helmi-ohjelman toimia tehdään koko maassa, mitä havainnollistaa vuosikatsauksessa ensi kertaa julkaistu Helmi-ohjelman toimenpidekartta.

Helmi-ohjelman tavoitteet on määritelty vuosille 2021–2030. Käytännön hoito- ja ennallistamistoimet kohdentuvat soihin, lintuvesiin, perinnebiotooppeihin, metsiin sekä pienvesiin ja rantaluontoon.

Helmi-ohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat muun muassa elinvoimakeskukset, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, kunnat, järjestöt sekä kunnostettavien, hoidettavien ja ennallistettavien kohteiden maanomistajat. Suomen ympäristökeskus vastaa Helmi-ohjelmassa ohjelman etenemisen seurannasta ja raportoinnista ja tukee ympäristöministeriötä hankkeen koordinaatiossa ja kehittämisessä, sekä lintu-, pienvesi- ja perinnebiotooppiteemojen ohjauksessa. 
 

Tavoitteet saavutetaan yhteistyönä

Helmi-ohjelma tekee yhteistyötä kansallisten NOUSU- (mmm.fi) ja Ahti-ohjelmien (ym.fi) sekä EU:n LIFE-hankkeiden kanssa. Priodiversity LIFE (metsa.fi) on Suomen suurin luonnonsuojelun LIFE-hanke, joka on tuonut yhteen 19 eri organisaatiota työskentelemään luonnonsuojelun edistämiseksi. Myös Priodiversity LIFE:n monimuotoisuuskeskittymien hoitotoimia toteutetaan Helmi-ohjelman rahoituksella.  

Valtioneuvosto teki huhtikuussa periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelma METSOn (ym.fi) jatkumisesta vuoteen 2040 asti. Uuden päätöksen myötä myös METSO- ja Helmi-ohjelma tiivistävät yhteistyötään.  
 

Lisätietoja

Tupuna Kovanen

Projektipäällikkö

Susanna Anttila

Tutkija