Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Tausta

ElodeaII
© Seppo Hellsten
 

 

Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) muodostaa otollisissa oloissa usein koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Vesirutto leviää herkästi ja menestyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi rehevöityneissä vesistöissä. Vesiruton massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon.

Vesiruton massakasvustot aiheuttavat vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Runsaissa esiintymissä vesirutto tukahduttaa muiden vesilajien kasvua. Kasvimassan kuollessa ja hajotessa se kuluttaa runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.

Järvissä, jotka vesirutto on pahoin vallannut, ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Runsaat vesiruttoesiintymät vaikeuttavat järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi.

Tavoitteet ja tehtävät

Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita tapoja hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Massakasvustojen poistaminen tukee vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa vesistöjen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä.

Hankkeessa pyritään löytämään vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita kehittämällä vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta. Vesiruton hyödyntämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kehitetään maanparannus- ja lannoituskäytössä, jota tutkitaan kenttäkokein, sekä biokaasun tuotannossa, jota tutkitaan laitoskoon biokaasutuksessa. Kenttäkokeiden aikana ja niiden jälkeen seurataan vesiruton poiston vaikutuksia vesistön tilaan. Lisäksi selvitetään laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehitetään menetelmiä poiston suunnitteluun, jotta mahdolliset haitat voitaisiin minimoida. Hankkeessa kehitettään myös liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Eri kohderyhmille tiedotetaan hankkeen tuloksista eri viestintäkanavia pitkin sekä erilaisissa tilaisuuksissa, ammattilehtiartikkeleissa ja seminaareissa sekä loppuraporttina.

Lisätietoja

Ritva Nilivaara-Koskela, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

elodeaII logot
 

Aihealueet

Maanparannus, lannoitus, biokaasu, kestävä kehitys, vieraslajit, tutkimus, järvet, ravinteet, rehevöityminen, vesikasvit, vesistöjen hoito, vesistöjen kunnostus, ympäristön tila, Itämeri, vesistöt ja vesivarat, hyötykäyttö, kiertotalous, biotalous

Julkaistu 28.1.2019 klo 10.17, päivitetty 28.1.2019 klo 11.41