Kiertotalouden ratkaisut maankäytön suunnittelussa
KITARA-hankkeessa tarkasteltiin esimerkkikohteiden kautta kiertotalouden edistämistä kaavoituksen keinoin osana kuntien ja maankuntien maankäytön suunnittelua. Aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista ja niitä täydentävästä dokumenttiaineistosta. Asiantuntijahaastatteluiden perusteella kunnissa ja maakunnissa kaivataan erityisesti poliittista tukea uusien kiertotaloustavoitteiden ja -ratkaisujen käytäntöön viemiseksi, sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä konkreettisia esimerkkejä toteutetuista kaavoitus- ja muista ratkaisuista. Muutosta kohti kestävää kiertotaloutta tulee edistää kunta- ja maakuntasektorilla kokonaisvaltaisesti, yhteistyöllä ja riittävällä resurssoinnilla.
Kiertotaloustavoitteet on syytä määritellä ja jalkauttaa maankäytön suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus tulee liittää osaksi kiertotalouden tiekarttoja ja toimenpideohjelmia. Lisäksi tulee varmistua tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteutumisesta ja seurannasta kaavaprosessin eri vaiheiden toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Kiertotalouden asiantuntijat voivat toimia yhdyspintana kaupungin eri toimialojen ja prosessien välillä sekä tukea kaavoittajien työtä. Varsinkin tämän hetkisessä murrosvaiheessa tarvitaan kuntiin ja maakuntiin asiaan erikseen perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat hakea ideoita, jakaa tietoa ja osaamista, tukea uuden jalkautumista käytäntöön sekä koordinoida organisaation sisäistä kehittämistyötä. Muutosta ei myöskään tapahdu, jollei siihen jollakin tavalla ohjata.
Kiertotalouden määritelmä ja tavoitteet maankäytön suunnittelun näkökulmasta
Kiertotalous on käsitteenä monitahoinen ja sen alle voidaan lukea monia eri maankäytön suunnittelun osa-alueita, tavoitteita ja toimia. Kokonaisuuden hahmottamiseksi KITARA -hankkeessa tunnistettiin aiempien tutkimusten ja selvitysten pohjalta viisi keskeisintä kiertotalouden osa-aluetta maankäytön suunnittelussa: (1) biologiset kierrot ja viheralueet, (2) alueiden ja tilojen uudelleen käyttö sekä muuntojoustavuus, (3) energiatehokkuus (ml. liikenne) ja paikallinen energiatuotanto, (4) maa-ainekset ja materiaalikierrot rakentamisessa sekä (5) jätehuolto ja teolliset kiertotalousratkaisut. Suunnittelun lähtökohdaksi tulisi ottaa laaja kestävän kiertotalouden malli, johon on kiteytetty kiertotalouteen siirtymisen neljä päätavoitetta ja kuusi keskeisintä toimintaperiaatetta: vältä, käytä uudelleen, vähennä, korjaa, valmista uudelleen ja kierrätä. Tämän mallin avulla voidaan esimerkiksi arvioida maankäytössä huomioitujen kiertotalousratkaisujen kokonaiskestävyyttä.
Kuva 1: Maankäytön suunnittelun osa-alueet, kestävyyden kuusi kriteeriä ja neljä tavoitetta tukemaan kestävyysmurrosta.
Esimerkkejä kiertotalousratkaisuista eri kaavatasoilla
Esimerkit osoittivat, että suunnittelun tavoitteissa, prosesseissa ja niihin liittyvissä käytännöissä on muutoksen mahdollisuus. Lähes kaikki esimerkkikunnat ja -maakunnat olivat edistäneet kiertotaloutta osana kaavoitusta. Osa kaavakartan määräyksistä oli tyypiltään sallivia, osa sitovia ja osa koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä (mm. velvoite noudattaa rakentamistapaohjeita). Osa määräyksistä kohdistui tiettyyn kaavamerkintään ja sitä kautta vain tietylle alueelle, erityisesti maakuntatason kaavoituksessa. Joissain esimerkkikohteissa kaavan selosteosassa annettu yksityiskohtaisempia ohjeita esimerkiksi erilaatuisten ylijäämämaiden hyödyntämiskohteista.
Temaattisesti tarkasteltuna kaavakarttoihin ja muihin kaavojen asiakirjoihin on viety erilaisia määräyksiä tai ohjeita kaikista viidestä kiertotalouden eri osa-alueesta. Esimerkiksi maakuntakaavan tasolla tähän työhön nostetuissa esimerkeissä nimenomaan kiertotaloutta edistäviä kaavamerkintöjä olivat maa-aineksien ja muiden materiaalien huoltoon, käsittelyyn ja varastointiin liittyvät aluevaraukset, yhdistetyt kiviainestenoton ja ylijäämämaiden käsittelyn alueet sekä jätteenkäsittelyn ja kiertotalouden alueet. Suunnittelun näkökulmasta vaikuttaisi siltä, että nämä kiertotalouden toimenpiteet eivät välttämättä vaadi aiemmasta poikkeavia suunnitteluratkaisuja – vaan ne voivat sijaita nykyisilläkin alueilla ja taajamissa.
Kiertotalous tukemaan maankäytön muutoksen kestävyysmurrosta
Maankäytön suunnittelun ydintehtävänä on sovittaa yhteen laaja joukko laadukasta elinympäristöä edistäviä tavoitteita. Kiertotalouden laatuvaatimukset ovat näillä näkymin tulossa osaksi maankäyttö- ja rakennuslakia. Suomessa on kokemuksia kaavoituksen pilotointikohteista, jotka ovat tuottaneet suosituksia ja ohjeita, miten tukea kiertotaloutta rakentamisessa ja alueidenkäytön suunnittelussa. Näiden suosituksen lisäksi on syytä pohtia perusteellisesti, millaisia uusia näkökulmia kiertotalous avaa kestävään alueidenkäytön suunnitteluun. Keskeistä on kriittisesti tarkastella, edistääkö maankäytön suunnittelun kiertotalousratkaisut yhteiskuntamme kestävyysmurrosta. Hiilineutraaliustavoitteet eivät välttämättä kannusta maankäytön suunnittelussa hakemaan kolmen ensimmäisen kestävyyskriteerien (vältä – käytä uudelleen – vähennä) mukaisia tavoitteita, joissa minimoidaan neitseellisten raaka-aineiden tai elävän maaperän käyttöönottoa tai kannustetaan muutosta yksilö- ja kulutuskeskeistä elämäntavasta kohti yhteisöllistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista jakamistaloutta. Kiertotalouden murros voisi aloittaa uuden aikakauden maankäytön suunnittelussa, jossa välttäminen, uudelleen käyttö ja vähentäminen ovat saaneet uuden merkityksen ja jota tavoitellaan kaikissa suunnittelun aluetasoilla.
Hankkeen loppuraportti: Vierikko, Kati; Nieminen, Hanna; Salomaa, Venla; Häkkinen, Jani; Salminen, Jani ja Sorvari, Jaana 2020: Kiertotalous maankäytön suunnittelussa - Kaavoitus kestävän ja luonnonvaroja säästävän kaupunkiympäristön edistäjänä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2020. http://hdl.handle.net/10138/322882
Lisätietoja
Erikoistutkija Kati Vierikko, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 25 2084