Hankkeen loppuraportti
Taustaa
Typpi ja/tai myös raskasmetallipitoista vesistökuormitusta muodostuu esimerkiksi kaivostoiminnasta, jätevedenpuhdistamoilta, maataloudesta, turvetuotannosta sekä eri alueilta tulevista hulevesistä. Näistä erityisesti aktiiviset kaivokset ja isot jätevedenpuhdistamot käyttävät asianmukaisia aktiivisia vedenkäsittelymenetelmiä. Kuitenkin osalle toimijoista, kuten eräille kaivoksille (erityisesti jälkikäyttövaihe), pienjätevedenpuhdistamoille (esim. pienissä kylissä tai lomakylissä) sekä turvetuottajille ei ole kustannustehokasta rakentaa erityistä aktiivista vesienkäsittelylaitosta. Tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja tällaisissa tapauksissa ovat passiiviset puhdistusratkaisut, kuten kosteikot, bioreaktorit, sammal- ja hakealtaat, kasvilautat, puhdistuspajukot ja erilaiset maa/materiaalisuodattimet.
Erilaisia kosteikoita, pajupuhdistamoita, juurakkopuhdistamoita ja bioreaktoreita käytetään jo tälläkin hetkellä passiivisena menetelmänä typen poistoon. Passiivisia ratkaisuja olisi mahdollista edelleen kehittää tehokkaammiksi ja soveltuvammiksi erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin. Oikealla mitoituksella ja yhdistämällä erilaisia puhdistusmenetelmiä voidaan kehittää mahdollisimman optimaalinen ratkaisu kuormituksen vähentämiseksi.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja mitoittaa passiivisia rakennekokonaisuuksia, joilla voidaan poistaa vesistä typpeä ja raskasmetalleja tarpeen mukaan ympärivuotisesti ja testata näitä valituissa pilottikohteissa. Tämä toteutetaan yhdistämällä saatavilla oleva tietämys yksittäisistä passiivisista puhdistusmenetelmistä, jotka soveltuvat pohjoisiin olosuhteisiin. Näiden tietojen sekä hankkeessa toteutettavien hybridiratkaisujen pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta laaditaan mitoitus- ja suunnittelutyökalu kaikkien käytettäväksi.
Osatavoitteet
- Selvitetään olemassa olevan tietämyksen ja aikaisemmista hankkeista saadun kokemuksen avulla minkälaiset käsittely-yksiköt (puhdistusmoduulit) soveltuvat parhaiten erilaisille vesille ja mikä on optimaalinen järjestys näille yksiköille kussakin käyttökohteessa. Selvityksen perusteella luodaan kokonaiskuva puhdistusprosessimahdollisuuksista, joilla kyseessä olevat vedet voidaan puhdistaa ja miten ne käytännössä toteutetaan passiivisilla puhdistusmoduuleilla. Tämä osatehtävä luo pohjan seuraaville työpaketeille.
- Mitoitus ja suunnittelu sekä mitoitus- ja suunnittelutyökalun luominen. Osatehtävässä 1 saatujen tietojen pohjalta tehdään vesimäärien ja vedenlaatutietojen perusteella mitoitus eri puhdistusmoduuleille sekä tarkat suunnitelmat kokonaisratkaisun toteuttamisesta valittuihin kohteisiin. Mitoitus ja suunnittelulaskelmia tehdään sekä kohteisiin, joissa hankkeen varoilla rakennetaan pilotoitavat hybridiratkaisut että myös muihin kohteisiin. Näin saadaan laajempi näkemys puhdistusmoduulien mitoituksesta, jota tarvitaan mitoitus ja suunnittelutyökalun luomiseen.
- Pilottikohteiden rakennus ja seuranta. Hankkeessa on tarkoitus rakentaa kaksi ympärivuosista pilottitestausratkaisua, joista toinen keskittyy haitallisten metallien poistamiseen (kaivosalueen suotovedet) ja toinen typen poistoon (yhdyskuntajätevedet). Lisäksi rakennetaan yksi sulan maan aikaan toimiva pilottiyksikkö hulevesien käsittelyyn. Pilottiratkaisujen rakentamisessa otetaan huomioon puhdistusmoduulien toiminnan seuranta. Rakentamisen jälkeen seurataan hybridiratkaisujen toimivuutta toimijoiden yhteistyönä.
- Vuorovaikutteinen suunnittelu ja viestintä. Hankkeesta tiedotetaan mm. julkisilla tiedotteilla ja yhdistysten tiedotuskanavilla. Tulokset julkaistaan sähköisenä raporttina. Hankkeen tuloksista järjestetään seminaari.
Pilottikohteiden rakentaminen
Diaesitykset pilottikohteiden rakentamisesta
Lisätietoja
- Hankkeen projektipäällikkö, Heini Postila, puh. 0294 484 503, etunimi.sukunimi@oulu.fi
- Syken osuuden projektipäällikkö, Mirkka Visuri, puh. 0295 251 024, etunimi.sukunimi@syke.fi