Suomen kokonaisturvallisuus perustuu ympäristön hyvään tilaan

Policy Brief

Ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt, luontokato ja ekosysteemien toiminnan heikkeneminen sekä maapallon säätelyjärjestelmien keikahduspisteiden ylittyminen ovat vakavimpia tulevien vuosikymmenien turvallisuusriskejä.(1) Heikkenevä ympäristön tila huonontaa ihmisten elinolosuhteita, toimii konfliktien ajurina tai se voi olla sodankäynnin seuraus. Hyvä ympäristön tila on edellytys yhteiskuntien ja ihmisten hyvinvoinnille.

Punainen maapallo vihreällä taustalla. — © Adobe Stock

Ympäristö ja luonto on tuotava vahvasti osaksi Suomen kokonaisturvallisuuden mallia konkreettisilla toimilla sekä osaamisen kehittämisellä.
Ympäristökriiseistä aiheutuvia turvallisuusuhkia kannattaa torjua kestävyysmurrosta edistävillä politiikkatoimilla.

Samalla rahalla voidaan luoda uutta liiketoimintaa sekä edistää ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnallista vakautta ja rauhaa.
Tietopohjaa ympäristön tilasta tulee vahvistaa.

Tietoon perustuvia ratkaisuja, jotka mahdollistavat paremman varautumisen uhkiin, tulee kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Puolustusinvestointien ja ympäristön välillä on tärkeä etsiä synergiaetuja.

Maanpuolustusta vahvistavilla hankkeilla voidaan samalla edistää ympäristön tilan seurantaa, luonnon enallistamista ja suojelua sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.

Kestävä turvallisuus perustuu ympäristön ja luonnon huomioinnille

Ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kytkeytyvät suoraan yhteiskuntien ja yksilöiden turvallisuuteen. Kestävyysmurros, eli yhteiskuntamme toimintojen ripeä sovittaminen luonnon kantokyvyn rajoihin, parantaa samalla kokonaisturvallisuutta. Murros koskee muun muassa asumista, liikkumista sekä energia-, ruoka- ja teollisia tuotantojärjestelmiä.

Turvallisuus on uhkien ja riskien hallintaa, mutta myös hyvinvoinnin mahdollistamista

Turvallisuus voidaan käsittää eri tavoin. ’Kova’ turvallisuus keskittyy uhkiin ja niihin varautumiseen, jota toteuttavat tyypillisesti valtiot ja kansainväliset organisaatiot. Esimerkiksi sotilaallinen maanpuolustus, huoltovarmuus, laajojen ympäristöriskien torjunta, pelastustoimi ja poliisi ovat sen keskeisiä osia. ’Pehmeä’ tai ’positiivinen’ turvallisuus korostaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia, yhteistoimintaa, oikeudenmukaisuutta, resilienssiä sekä ’vapautta turvattomuudesta’.² Sen takaamisessa hyvinvointivaltiolla, paikallisyhteisöillä ja luontopositiivisilla toimilla on merkittävä rooli. Kova ja pehmeä turvallisuus eivät sulje toisiaan pois. Ympäristön kestävä tila ja luonnonsuojelu edistävät kummankin turvallisuuden ulottuvuuden toteutumista.

Ympäristö ja luonto kytkeytyvät turvallisuuteen monin tavoin. Kuva on jaettu kahteen osaan. Vasemmalla on uhkiin keskittyvä kova turvallisuus: ympäristön tilan heikkeneminen lisää turvattomuutta ja ympäristö voi toimia konfliktien välineenä. Oikealla on hyvinvointia vahvistava positiivinen turvallisuus: hyvä ympäristön tila tukee turvallista elämää ja ympäristöyhteistyö edistää kestävää rauhaa.

Turvallisuus rakentuu lähellä ja kaukana

Globaalilla tasolla geopoliittinen myllerrys rapauttaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja ympäristökysymysten huomiointia. Nykykehityksellä monet maapallon säätelyjärjestelmän kriittiset rajat, eli keikahduspisteet, ovat ylittymässä lähivuosikymmeninä. Tämä aiheuttaa Suomen ilmastolle, luonnolle, yhteiskunnalle ja huoltovarmuudelle suoria ja epäsuoria turvallisuusuhkia (esim. Pohjoisen Atlantin merivirtojen muutokset ja Amazonin sademetsän kuivuminen).⁴

Suomen lähialueilla geopoliittinen kamppailu nostaa esimerkiksi öljyonnettomuuksien riskiä Itämerellä. Lisääntynyt sotilaallinen harjoittelu arktisella alueella voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista.

Nykyinen geopoliittinen tilanne korostaa Suomen itärajan puolustusta. Kestävyysmurrokseen varattuja resursseja ohjataan osin puolustukseen. Toisaalta luonnon ennallistaminen ja kaksoiskäyttöteknologiat voivat luoda positiivisia yhteisvaikutuksia puolustuksen ja ympäristön välillä.

Kansallisella ja paikallisella tasolla ympäristön tilan heikkeneminen näkyy suoraan taloudellisen turvallisuuden heikkenemisenä, kun raaka-aineita on vaikeampi saada ja niiden hinnat nousevat. Ympäristön saastuminen heikentää ihmisten asuinympäristöä ja hyvinvointia ja saattaa myös johtaa paikallisiin ristiriitoihin. Yhteisöllinen toiminta ympäristön hyväksi muokkaa arvoja ja yhteisöjen valmiuksia selviytyä kriiseistä.

Resilienssi on kriisinkestävyyttä

Turvallisuuden rinnalla puhutaan resilienssistä, joka tarkoittaa yhteiskuntien, yksilöiden sekä teknisten ja ekologisten järjestelmien kriisinkestävyyttä. Ympäristön kontekstissa resilienssi viittaa luonnonjärjestelmien kykyyn kestää stressitekijöitä ja palautua niistä, sopeutua ja jatkaa toimintaansa sekä tuottaa edelleen hyötyjä ihmiselle. Luonnonjärjestelmien resilienssi on edellytys yhteiskuntien ja yksilöiden resilienssille.³

Infografiikka: “Ympäristö ja luonto ovat osa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja”. Keskellä verkostokuvio, jonka ympärillä teemat: henkinen kriisinkestävyys, väestön toimintakyky ja palvelut, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, sisäinen turvallisuus, puolustuskyky, kansainvälinen ja EU-toiminta sekä johtaminen. Ympäristön ulottuvuudet tulevat esiin kaikkien alaotsikoiden alla. — Kokonaisturvallisuus on toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä kaikissa olosuhteissa.(5) Elintärkeiden toimintojen turvaamisessa tulisi paremmin huomioida ja resursoida kestävän ympäristön ja luonnon läpäisevä vaikutus, johon kokonaisturvallisuus vahvasti nojaa. Lähde: Turvallisuuskomitea © Suomen ympäristökeskus 2026.

Johtaminen

Ympäristöhallinnolle tulisi antaa entistä vahvempi rooli kokonaisturvallisuuden hallinnassa ja koordinaatiossa. Ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden johtamista ei ole nykyisellään koordinoitu. Kokonaisturvallisuuden edistäminen pitkäkestoisesti edellyttää jatkuvuuden hallintaa, jossa myös ympäristöhallinnon ja ympäristön tilan seurannan resursointi on kriittistä.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa eri sektorien yhteistyön johtamista valtiotasolla, mutta yhteistyö on keskeistä myös alueellisesti ja paikallisesti. Ympäristöä koskeva tutkimus- ja paikallistieto sekä saamelaisten perinteinen tieto ovat tärkeitä alueellisen tason tilannekuvassa, riskiarvioissa ja johtamisessa.

Kansainvälinen ja EU-toiminta

Turvallisuuden rakentaminen on rajat ylittävää, verkostoituvaa toimintaa. Yhteistoiminta ympäristön hyväksi, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kansainväliset ilmastosopimukset ja vesidiplomatia, ylläpitää rauhaa. Suomi on jo kansainvälisesti profiloitunut tällä saralla, ja lisää mahdollisuuksia johtajuudelle tarjoavat esimerkiksi NATO ja EU sekä pohjoismainen ja arktinen yhteistyö. Kansainvälinen ympäristötutkimus ja innovointi, tiedonvaihto sekä oppiminen rakentavat yhteistyölle keskeistä pohjaa. Yhteistyön lisäksi on oleellista tunnistaa kansainvälisten tuotantoketjujen aiheuttamat riippuvuudet ja ympäristövaikutukset, sekä kehittää niiden hallintaan kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja.

Puolustuskyky

Ilmastonmuutoksen muuttama toimintaympäristö, kuten vetiset talvet ja kuumenevat kesät, vaikuttavat Suomen puolustuskykyyn. Energiamurros, erityisesti fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähköllä, vaikuttaa myös puolustussektoriin, jonka toimintakyky on muuta yhteiskuntaa riippuvaisempi öljystä.⁶ Innovointi ympäristön ja puolustuksen rajapinnassa voi tarjota erilaisia synergiaetuja.

Luonnon ennallistaminen voi luontohyötyjen ohella parantaa Suomen rajaturvallisuutta. Esimerkiksi itärajan alueiden ennallistaminen luonnontilaisiksi tekee samalla maaston vaikeakulkuiseksi. Vaikutus tehostuu, jos rajan tuntumassa kulkevaa metsäautotiestöä rikotaan, ja sen pirstomia alueita palautetaan luonnontilaan.

Sotaharjoitukset vaikuttavat luontoon ja ilmastoon haitallisesti. Haittavaikutukset arktisen alueen herkälle luonnolle on sotaharjoitusten aikana minimoitava ja paikallisten yhteisöjen elinolot turvattava.

Sisäinen turvallisuus

Kestävyysmurros vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan eri tavoin. Yhtäältä murros voi kohdata vastustusta, mikä voi johtaa konflikteihin. Toisaalta esimerkiksi energiamurros voi voimaannuttaa yksilöitä ja yhteisöjä aktiivisina energiakansalaisina lisäten samalla turvallisuuden tunnetta. Positiivinen lopputulos vaatii sektoriministeriöiltä kansalaisten osallistamista päätöksentekoon ja haitallisten vaikutusten kompensoimista, mikä on olennaista yhteiskuntarauhan kannalta. Paikallinen yhteisöllinen toiminta ympäristön hyväksi torjuu myös syrjäytymistä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset muualla maailmassa vaikuttavat Suomen sisäiseen turvallisuuteen muun muassa ilmastosiirtolaisuuden myötä.

Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus

Suomen talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus ovat riippuvaisia luonnonvaroista, joiden saatavuus ja laatu heikkenevät. Kansainväliset tuotantoketjut altistuvat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, ekosysteemien heikentymisen ja ympäristökatastrofien aiheuttamille häiriöille.⁷ Ympäristön muutokset vaikuttavat jo nyt globaalien finanssi- ja vakuutusjärjestelmien toimintaan.

Suomessa ilmastonmuutoksen lisäämät tulvat ja kuivuus sekä ympäristön saastuminen ovat riski kriittiselle infrastruktuurille, kuten sähkö-, liikenne- ja tietoliikenneverkon, vesihuollon sekä ruoantuotannon toiminnalle.⁸ Meriluontoa ja -liikennettä uhkaavat öljyonnettomuuksiin liittyvät riskit.

Julkishallinnon ja yritysten on tärkeää uudelleenarvioida riskit ja suunnata investointeja kohti energiatehokasta, kiertotalouteen perustuvaa ja luontoa säästävää infrastruktuuria, tuotantoketjuja ja liiketoimintamalleja. Perinteinen ympäristöhallinnon riskien kartoitus ja ehkäisy (mm. tulvariskit, saastuneet maat, vaaralliset jätteet) laajenee muihin kysymyksiin ilmastonmuutoksen, vesien saastumisen ja luontokadon edetessä. Tämä vaatii uudenlaista systemaattista ennakointia ja varautumista sekä yhä aktiivisempaa yhteistyötä yli hallinnonalojen ja kansainvälisesti.

Väestön toimintakyky ja palvelut

Yhteiskunnan turvallisuus edellyttää ihmisten ja yhteisöjen hyviä toimintavalmiuksia. Luonto-, ympäristö- ja demokratiakasvatus, kriittisen lukutaidon opetus sekä ristiriitojen hallintaan valmentaminen turvaavat yhteiskuntarauhaa ja mahdollistavat aktiivista toimijuutta. Osaamisen pohjaksi tarvitaan luotettavaa ja kansalaisten saatavilla olevaa tutkimustietoa keinoista, joilla voidaan parantaa ympäristön tilaa, edistää turvallisuutta ja purkaa riskejä niiden juurisyistä lähtien.

Henkinen kriisinkestävyys

Monimuotoinen luonto on osa suomalaista kulttuuria. Se tarjoaa ihmisille virkistystä sekä ravintoa, kuten marjoja, sieniä ja kalaa. Voimme oppia saamelaisten luontosuhteesta, jossa on keskeistä kunnioittava ja elävä yhteys luontoon, ja jossa ihminen ei ole luonnon yläpuolella, vaan osa sitä. Pääsy luontoon sekä mahdollisuudet aktiiviseen ja yhteiseen toimijuuteen ympäristön puolesta ovat keskeisiä henkiselle hyvinvoinnille ja kriisinkestävyydelle. Puhdas luonto, turvallinen ympäristö ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat kriittisiä paitsi ihmisten henkiselle kriisinkestävyydelle, myös fyysiselle hyvinvoinnille.

Kokonaisturvallisuutta ja kestävyysmurrosta edistetään parhaiten yhdessä

Konkreettiset toimet ja investoinnit kestävyysmurroksen edistämiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi luovat hyötyjä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kestävyysmurroksella voidaan myös parantaa ympäristöterveyttä ja luoda uusia kilpailuetuja Suomelle. Julkishallinnon tulisi kannustaa aktiivisempaan yhteistyöhön ja koordinointiin eri toimijoiden, kuten ympäristöhallinnon, puolustusvoimien, huoltovarmuusorganisaation, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan, välillä