28.9.2026

Heli Saarikoski ja Suvi Huttunen: Puntaroivat kansalaiskeskustelut tukevat kestävyysmurrosta

Blogi

Päätöksentekijöillä on visainen tehtävä: miten ilmasto- ja ympäristötoimet voidaan toteuttaa eri kansalaisryhmien näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla. Johtavat tutkijat Heli Saarikoski ja Suvi Huttunen kirjoittavat blogissaan puntaroivista kansalaiskeskusteluista, ja siitä, miten ne voivat auttaa löytämään toimivia ratkaisuja.

Heli Saarikoski (vas.) ja Suvi Huttunen — Erikoistutkijat Heli Saarikoski ja Suvi Huttunen ovat olleet mukana toteuttamassa useita kansalaisraateja. . © Juha Saarinen ja Kai Widell

Kestävyysmurros edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia sekä tuotantojärjestelmissä että ihmisten arkielämässä. Jotta muutokset olisivat toteuttamiskelpoisia, ihmisten tulee kokea ne tarpeellisiksi ja oikeudenmukaisiksi.

Politiikan tutkijat ovat esittäneet yhdeksi ratkaisumalliksi puntaroivia kansalaiskeskusteluita, kuten kansalaisraateja. Tällaiset raadit voivat auttaa päätöksentekijöitä vaikeissa valinnoissa ja etsiä tapoja, joilla ilmasto- ja muut ympäristötoimet voidaan toteuttaa eri kansalaisryhmien näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla.

Puntaroiva kansalaiskeskustelu kokoaa yhteen demografisesti edustavan joukon tavallisia kansalaisia, jotka kuulevat asiantuntijoita ja muodostavat yhteisen kannanoton perusteellisen keskustelun pohjalta.

Puntaroivan kansalaiskeskustelun ajatuksena on, että hyvin informoidut ja asiaan perehtyvät kansalaiset voivat tuottaa harkitumpia ja tasapuolisempia ehdotuksia kuin poliittiset päätöksentekijät.

Puntaroivan kansalaiskeskustelun ajatuksena on, että hyvin informoidut ja asiaan perehtyvät kansalaiset voivat tuottaa harkitumpia ja tasapuolisempia ehdotuksia kuin poliittiset päätöksentekijät, jotka ovat usein huolestuneempia kannatusluvuista ja seuraavien vaalien tuloksesta kuin pitkän aikavälin ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Lisäksi mediassa ja some-kuplissa keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkut asiat ovat toisille tärkeitä ja miten olisi mahdollista löytää kaikkien kannalta toimivia ratkaisuja.

Käynnissä on kansalaiskeskustelujen aalto

OECD:n mukaan meneillään on puntaroivien kansalaiskeskusteluiden aalto. Myös Suomessa on viime aikoina toteutettu useita ympäristöteemaisia kansalaisraateja.

Suomen ympäristökeskus on ollut mukana järjestämässä Uudenmaan liikenneraadin ja Lapin metsäraadin. Yhteistyössä Sitran ja Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutimme metsäpolitiikan ohjauskeinoihin keskittyvän kansalaisten metsäpaneelin. Maa- ja metsätalousministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Sitran kanssa järjestimme nuorten ruokaraadin, ja Flaire-hankkeen puitteissa energiateemaisen kansalaiskokouksen.

Näihin keskusteluihin sekä niiden kokemuksia ja oppeja dokumentoiviin viimeaikaisiin julkaisuihimme löydät linkit blogin lopusta.

Etäosallistuminen ei korvaa keskustelua kasvokkain

Kokemusten mukaan puntaroivat keskustelut ovat lisänneet ilmasto- ja luontotoimien hyväksyttävyyttä, ja osallistujien palaute raatiprosesseista on ollut hyvin myönteistä. Kritiikkiä on tullut lähinnä siitä, että työskentelyssä monimutkaisiin ympäristökysymyksiin perehtymiseen ei ole varattu riittävästi aikaa.

Käytännössä kansalaisraatien työskentely on yleensä kestänyt enimmillään neljä päivää. Niinpä on hyvin tärkeää rajata käsiteltävä kysymys siten, että perustellun kannanoton muodostaminen on mahdollista.

Valtaosa viimeaikaisista raadeista on ollut hybridejä siten, että asiantuntijakuulemiset ja joissain tapauksissa myös raadin keskustelut on toteutettu etätilaisuuksina. Kokemukset ovat osoittaneet, että etäosallistuminen ei korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta.

Hyvin toteutetuilla puntaroivilla kansalaiskeskusteluilla on tärkeä rooli oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen edistämisessä. Kehittämishaasteita liittyy etenkin siihen, miten varmistetaan, että raadin kannanotto on riittävän moniääninen ja heijastaa aidosti koko raadin puntaroituja näkemyksiä. Esimerkiksi raadissa, jossa kannanotto muodostetaan äänestysten perusteella, kannanotto heijastaa helposti vain niukan enemmistön näkemyksiä. Haasteena on myös raatien kytkeminen ajankohtaisiin politiikkaprosesseihin siten, että ne tuovat uusia ajatuksia sekä päätöksentekoon että laajempaan kansalaiskeskusteluun kestävyysmurroksen edellyttämistä toimista.

Blogin kirjoittajat Heli Saarikoski ja Suvi Huttunen toimivat molemmat johtavina tutkijoina Suomen ympäristökeskuksen yhteiskunnan muutos -yksikössä.
Heli on erityisen kiinnostunut uudenlaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Vapaa-aikanaan Heli viihtyy puutarhassa ja islanninhevosen selässä.
Suvi etsii työssään tapoja tehdä kestävyysmurroksesta reilua, osallistavaa ja ihmisten arkeen kiinnittyvää. Häntä kiinnostaa erityisesti, miten erilaiset tiedot, kokemukset ja käytännöt voidaan tuoda mukaan ympäristöpolitiikan ratkaisujen rakentamiseen. Vapaa-ajalla Suvin ajatukset jäsentyvät siirtolapuutarhalla neuloessa.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.