Biohajoavien muovien uhat ja mahdollisuudet – toimintasuosituksia päätöksentekijöille
Julkaisimme PlastLIFE-projektin seitsemän toimintasuositusta päätöksentekijöille biohajoavista muoveista, jotka ottavat huomioon esimerkiksi Suomen ympäristöolosuhteet hajoamisen suhteen ja ohjeistavat standardien ja sertifiointijärjestelmän uudistamisesta. Pohjoisten olosuhteiden huomioiminen standardeissa avaa myös mahdollisuuksia suomalaiselle tutkimukselle ja innovaatioille.
Toimintasuositukset päätöksentekijöille:
-
Suomen olosuhteissa muovien kierrätys voi olla parempi vaihtoehto kuin muovien biohajoavuus. Biohajoavia muoveja tulee käyttää vain niihin käyttötarkoituksiin, joissa biohajoavuudesta on hyötyä ja jos materiaalia ei voida kierrättää.
-
Kun biohajoavia muoveja käytetään, on muovit kyettävä elinkaaren loppuvaiheessa hajottamaan biologisesti tehokkaasti ja täydellisesti. Muussa tapauksessa ne on pystyttävä kierrättämään muun muovijätteen mukana.
-
Muovien biohajoamisen on toteuduttava siinä ympäristössä, johon biohajoava muovi päätyy.
-
Materiaalien biohajoavuusstandardit tulee uudistaa ja EU-tasolle luoda velvoittava sertifiointijärjestelmä. Näin taataan, että tuotteet täyttävät tiukat biohajoavuusvaatimukset ja tuotteissa sekä niiden pakkauksissa on selkeät merkinnät.
-
Sertifikaattien ja hajoavuusstandardien toimivuus on varmistettava myös Suomen kylmissä olosuhteissa. Pohjoisten olosuhteiden huomioiminen standardeissa avaa mahdollisuuksia suomalaiselle tutkimukselle ja innovaatioille.
-
Muovin tuotannossa on lisättävä läpinäkyvyyttä biohajoavien muovien koostumuksesta ja lisäaineista. Biohajoavuus tulisi huomioida pakkausten ja tuotteiden elinkaariarvioinnin kehittämistyössä.
-
Kemikaaliturvallisuutta edistävässä sääntelyssä tulee huomioida paremmin biohajoavien muovien sisältämät kemikaalit, jotta haitallisia ja pysyviä aineita ei vapaudu ympäristöön muovien hajotessa.
Biohajoava vai biopohjainen?
Biohajoavuus sekoittuu joskus biopohjaisuuteen. Biopohjaiset muovit on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, mutta kaikki biopohjaiset muovit eivät ole biohajoavia. Kaikki ympäristöön päätyneet muovit haurastuvat auringonvalon ja lämpötilan muutosten seurauksena ja ovat siten mikromuovien lähteitä.
EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa käytetään biohajoavuuden sijaan termiä kompostoitavuus.
Biohajoavien ja biopohjaisten muovien luokittelu
Case: Muovien biohajoavuus vesissä
Tutkimus muovien hajoamisesta vesistöissä on tällä hetkellä keskittynyt meriympäristöön. Yleisenä kriteerinä pidetään hajoamista kahdessa vuodessa tai nopeammin kuin vertailtavat standardimateriaalit. Nämä kriteerit on määritelty vain merivedelle, eivätkä ne huomioi pohjoisia olosuhteita, jossa vesistöt jäätyvät talvisin. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että muovien hajoamiseen vaikuttaa mikrobiyhteisön rakenne, veden lämpötila, ravinteet, humuspitoisuus ja suolaisuus.
Muovien kiertotaloutta edistävässä PlastLIFE-projektissa Jyväskylän yliopistossa tutkittiin erilaisten biohajoavien muovien hajoavuutta järvivedessä ja Itämeressä kahdella eri menetelmällä. Muovien hajoamisessa järvivedessä ja Itämeren vedessä huomattiin eroja, mutta eri menetelmät tuottivat myös erilaisia tuloksia. Tutkimus korostaa muovien erilaista käyttäytymistä ja kohtaloa makeassa vedessä ja murtovedessä sekä valitun menetelmän vaikutusta tutkimustuloksiin. Tämän lisäksi nykyiset standardimenetelmät eivät huomioi Suomen neljää vuodenaikaa. Tutkimuksen mukaan hajoaminen kesälämpötiloissa on kolme kertaa nopeampaa kuin syksyllä, talvella tai keväällä.
Lue lisää
Nyt julkaistuissa tutkimusprojektin toimintasuosituksissa avaamme biohajoavien muovien uhkia ja mahdollisuuksia sekä kerromme lisää Suomen ympäristökeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Suomen Biokierto- ja biokaasu ry.n tutkimuksesta PlastLIFE-projektissa muovien biohajoavuudesta maaperässä, vesissä sekä kierrätyslaitoksilla.