Viiden vuoden ilmastositoumukset, tuhannen vuoden seuraukset: tutkijat vaativat ilmastopolitiikan uudelleenarviointia
Maailman johtajien kokoontuessa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 31. konferenssiin (COP31) Antalyaan kansainvälinen tutkijaryhmä varoittaa, ettei ilmastopolitiikassa oteta vielä riittävästi huomioon vuosisatojen tai jopa vuosituhansien päähän ulottuvia seurauksia. Kansainväliset ilmastositoumukset etenevät pääosin viiden vuoden sykleissä, mutta tämän päivän tekemättä jättämiset voivat sitoa yhteiskunnat maapallon jäätyneillä alueilla tapahtuviin pitkäkestoisiin muutoksiin.
Nature Communications -tiedelehdessä tänään julkaistussa kommenttiartikkelissa Suomen ympäristökeskuksen, norjalaisen REV Ocean -organisaation ja Ison-Britannian kansallinen napa-alueiden tutkimuslaitoksen British Antarctic Surveyn tutkijoiden johtama ryhmä toteaa, että lisääntyvä tieteellinen ymmärrys kryösfäärin muutoksista ei vieläkään heijastu riittävästi ilmastohallintaan. Vaikka riskit saavat kansainvälisissä ilmastokokouksissa yhä enemmän huomiota, niiden sisällyttämiseksi päästövähennyksiä, ilmastorahoitusta ja sopeutumista koskevaan päätöksentekoon on edelleen vain vähän toimivia mekanismeja.
Kryosfääri eli "jääkehä" on nimitys maapallon pinnalla kiinteässä olomuodossa esiintyvälle vedelle. Siihen kuuluvat jäätiköt, vesistöjen jääpeitteet, lumi ja maaperän routa. Sekä monivuotiset että kausittaiset jääpeitteen osat luetaan kuuluvaksi kryosfääriin.
Kryosfäärissä tapahtuvien muutosten seuraukset ulottuvat paljon napa- ja vuoristoalueita laajemmalle. Merenpinnan nousu uhkaa rannikkoyhteisöjä. Jäätiköiden vetäytyminen vaikuttaa veden, ruoan, turvallisuuden ja energian saatavuuteen. Ikiroudan sulaminen voi vapauttaa ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja. Osa seurauksista voi jatkua vuosisatoja tai vuosituhansia.
Nepalin tuhoisa tulva on esimerkki muutoksista
Nepalissa viime elokuussa tapahtunut jää- ja kivimassojen romahdus ja sen aiheuttama tuhoisa tulva osoittaa, kuinka vakaville ja ketjuuntuville riskeille haavoittuvat vuoristoyhteisöt altistuvat.
”Kryosfäärin muutokset eivät noudata vaalikausia. Tänään tehdyt päätökset voivat vaikuttaa merenpintaan, vesiturvallisuuteen, ekosysteemeihin ja infrastruktuuriin vuosisatojen ajan. Ilmastohallinnassa on opittava tunnistamaan nämä erilaiset aikajänteet ja toimimaan niiden mukaisesti”, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, erikoistutkija Letizia Tedesco Suomen ympäristökeskuksesta.
”Keskeinen haaste on, että osaa kryosfäärin muutoksista ei pystytä peruuttamaan, ei poliittisten kausien eikä edes ihmisiän mittakaavassa. Siksi tämän päivän ilmastopäätöksiä on arvioitava paitsi niiden välittömien vaikutusten myös niiden riskien ja sitoumusten perusteella, jotka päätöksillä siirretään tulevien sukupolvien kannettavaksi”, Tedesco jatkaa.
Tutkijaryhmän huolen vahvistaa myös tuore raportti Overshoot and the Cryosphere: Averting Global Meltdown, jonka International Cryosphere Climate Initiative on laatinut yhteistyössä YK:n ympäristöohjelman kanssa. Raportin mukaan jo tilapäiselläkin 1,5 asteen lämpenemisrajan ylityksellä voi olla pitkäkestoisia seurauksia.
Tutkimustieto ja päätöksenteko kytkettävä tiiviimmin yhteen
Kommenttiartikkelissa esitetään keinoja kryosfääriä koskevan tutkimustiedon kytkemiseksi tiiviimmin nykyiseen ilmastohallintaan. Keinoihin kuuluvat kryosfäärille omistetun vuoropuhelun perustaminen YK:n ilmastoneuvotteluihin, pitkän aikavälin seurannan vahvistaminen ja pitkäaikaisia muutoksia kuvaavien indikaattorien sisällyttäminen ilmastoarviointeihin. Lisäksi olisi varmistettava, että kansallisessa suunnittelussa ja rahoituspäätöksissä otetaan huomioon päätöstenseuraukset, jotka ulottuvat huomattavasti poliittisia syklejä pidemmälle.
Kirjoittajat muistuttavat, että ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista ja infrastruktuuria koskevien päätösten kustannukset ja hyödyt jakautuvat epätasaisesti maiden ja yhteisöjen kesken. Suurimmille riskeille altistuvat ihmiset eivät useinkaan ole heitä, jotka ovat hyötyneet eniten ilmastonmuutosta aiheuttaneesta toiminnasta.
Artikkelin toinen pääkirjoittaja, REV Oceanin tiedeohjelmapäällikkö Josephine Rapp toteaa, että tutkijat tietävät jo paljon siitä, miten kryosfääri muuttuu, ja yhä enemmän myös muutosten pitkäaikaisista seurauksista.
”Tutkijoina emme voi tehdä poliittisia päätöksiä, mutta voimme auttaa varmistamaan, että päätökset perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Tarvitsemme vakiintuneita toimintatapoja, joiden kautta tutkimustieto välittyy suunnitteluun, rahoitukseen ja vastuuvelvollisuuden arviointiin”, Rapp sanoo.
”Tutkimuksemme osoittaa, että kryosfäärin kaikissa osissa tapahtuu jo nyt merkittäviä muutoksia. Ne horjuttavat maapallon järjestelmiä, jotka ovat ylläpitäneet ihmisyhteiskuntia vuosituhansien ajan. Maapallon jäätyneet ympäristöt säätelevät ratkaisevalla tavalla merenpintaa, merivirtoja ja maapallon ilmaston vakautta”, sanoo British Antarctic Surveyn tutkimusjohtaja Petra Heil.
Artikkeli Nature Communications -tiedelehdessä:
Raportti kryosfäärin muutoksista:
Keskustelu aiheesta ilmastokokouksen yhteydessä
Artikkelin pääkirjoittajat keskustelevat tuloksista COP31-kokouksen Cryosphere Pavilion -tilaisuudessa 19. marraskuuta kello 19.00 Antalyan aikaa. Keskustelussa tarkastellaan, pystyvätkö ilmastohallinnan mekanismit vastaamaan riskeihin, jotka voivat jatkua vuosisatojen ajan. Tilaisuuden suora lähetys ja tallenne tilaisuudesta on katsottavissa YouTubessa.
- Linkki lähetykseen: Five-Year Pledges, Thousand-Year Consequences: A COP31 Stress Test of Climate Governance (youtube.com)
- Tietoa Cryosphere Pavilion -tilaisuuksista COP31-ilmastokokouksessa (iccinet.org)
Tietoa REV Ocean -organisaatiosta:
REV Ocean on valtamerten suojeluun ja ennallistamiseen keskittyvä yksityinen merentutkimusorganisaatio. Tutkimusaluksensa RV REV Oceanin, kansainvälisen yhteistyön ja tutkimusohjelmansa avulla REV Ocean pyrkii yhdistämään tieteellisen tiedon käytännön toimiin valtamerten suojelemiseksi. Organisaation painopisteitä ovat meriympäristön suojelu, osaamisen kehittäminen ja koulutus sekä meritietoisuuden lisääminen. REV Ocean kokoaa yhteen tutkijoita ja muita toimijoita, jotta tutkimustieto saadaan muunnettua valtamerten tilaa parantaviksi päätöksiksi ja ratkaisuiksi.
Tietoa British Antarctic Survey -tutkimuslaitoksesta:
British Antarctic Survey (BAS) on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen napa-alueiden tutkimuslaitos. BAS seuraa ja havainnoi maapallon jäätyneiden alueiden muutoksia sekä tuottaa päätöksentekijöille ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä käytännön päätöksiä. Tutkimuslaitoksella on yli 80 vuoden kokemus napa-alueiden tutkimuksesta. Sen pitkäaikaiset havaintosarjat ovat mahdollistaneet merkittäviä maapalloa koskevia tieteellisiä löytöjä. BAS ylläpitää muun muassa viittä pysyvää tutkimusasemaa Etelämantereella ja sen lähialueilla, arktista tutkimusasemaa sekä napa-alueilla operoivaa tutkimusalusta RRS Sir David Attenborough'ta.