Laskureita ja työkaluja ympäristövaikutusten arviointiin ja seurantaan

Aurinkosähkön kannattavuuslaskurin avulla voi arvioida investoinnin kannattavuutta esimerkiksi nettonykyarvon avulla. Aalto-yliopistossa kehitettyyn avoimen datan laskuriin on päivitetty Canemure-hankkeessa muutamia uusia ominaisuuksia. Lisäksi siihen on asetettu esimerkkilaskelmaksi kunnan hankkiman 20 kW:n aurinkosähkövoimalan kannattavuuslaskelma vuoden 2020 kustannustason mukaan.

Laskuriin

• Kuntakohteen aurinkosähkön kannattavuuslaskuri (xlsx, 104 kt)

Lisätietoja

• Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kaavoittajan työkalu Hiilikartta tukee ilmastokestävää maankäyttöä ja vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Hiilikartta auttaa arvioimaan maankäytön suunnitelmien aiheuttaman muutoksen maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoon.

Maankäytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Yksittäiset maankäyttöratkaisut muodostavat kokonaisuuden, jolla on ajan myötä kasvava yhteisvaikutus hiilivarastoon ja hiilinieluihin. Tavoitteellisella tulevaisuuden maankäytön suunnittelulla voidaan vähentää päästöjä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hiilikartta täydentää kaavoittajan työkalupakkia ilmastovaikutusten arvioinnista aiemmin puuttuneella karttatyökalulla.

Hiilikartta on toteutettu Syken, Luken ja Avoin ry:n yhteistyönä. Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta.

• Siirry Hiilikartta-työkaluun (avoin.org)

Lisätietoja

• Ryhmäpäällikkö Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen ja käyttövaiheen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

KEKO-laskuri on Suomen ympäristökeskuksen tarjoama palvelu, jonka voi saa organisaation käyttöön laatimalla ensin käyttöoikeussopimuksen. KEKOn käytöstä peritään käyttömaksu työkalun ylläpitokulujen kattamiseksi.

• Siirry KEKO-laskurin sivulle.

Lisätietoja

• sähköposti: keko@syke.fi

Miten mitata kaupunkien kestävää kehitystä? Suomen ympäristökeskus on koostanut Suomen kunnille sopivat indikaattorit, joiden tarkoitus on kuvata tiiviisti kuntatason kestävää kehitystä. Indikaattorit valikoitiin yhteistyössä pilottikuntien kanssa ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman KEKANUA-hankkeissa. Pilottikuntien tiedot sisältävä ensimmäinen versio indikaattoripalvelusta julkaistiin 2023. Lokakuussa 2025 julkaistu päivitys avaa palvelun kaikille Suomen kunnille ja palvelu on saatavilla nyt myös englanniksi. Tavoitteena on tulevaisuudesssa laajentaa tietopalvelua, parantaa käytettävyyttä edelleen ja julkaista palvelu myös ruotsiksi.

• Siirry Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit -palveluun (Microsoft Power BI).

Lisätietoja

• Lisätietoa KEKANUA-hankkeista
• Erityisasiantuntija Tapio Reinikainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Johtava tutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Power BI -raportin käyttöliittymään liittyvät kysymykset

• Erikoissuunnittelija Venla Riekkinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Laskuri auttaa lämpöpumppujärjestelmien valinnassa ja kannattavuuden arvioinnissa. Laskuri on kehitetty aurinkosähkölaskurin pohjalta Canemure-hankkeessa. Esimerkkilaskelmiksi on asetettu kuntakohteen tyypillisiä lämpöpumppuratkaisuja ja lisälehdellä olevan aurinkosähkövoimalalaskurin avulla voidaan laskea myös näiden yhdistelmiä (ns. hybridiratkaisut).

Laskuriin

• Kuntakohteen lämpöpumppujen ja hybridien kannattavuuslaskuri (xlsx, 271 kt)

Lisätietoja

• Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Rapu-tietojärjestelmä on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä järjestelmä, joka on tarkoitettu rakentamislain mukaisen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen laadintaan, päivittämiseen sekä laadittujen selvitysten arvio- ja toteutumalomakkeiden käsittelyyn.

• Siirry Rapuselvitys.fi-palveluun.

Lisätietoja

• Sähköposti: rapu-tuki@syke.fi

Työkalu, jonka avulla vesihuoltolaitokset voivat tunnistaa ilmastonmuutokseen liittyviä sopeutumistarpeitaan vesihuollon eri osa-alueilla. Osa-alueita on veden hankinnasta, veden johtamiseen ja jäteveden käsittelyyn. Työkalun lopputulemana syntyy yhteenvetoraportti, jonka toimenpiteet on tarkoitus viedä vesihuollon lakisääteisiin suunnitelmiin.

Siirry VILSO-laskurin sivulle (vesi.fi)

Lisätietoja:

• Erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen ja erikoissuunnittelija Jari Rintala, 
  Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi

Helsingin yliopistossa kehitetystä Zonation-ohjelmistosta pystyy hyödyntämään monipuolisesti tietoa esimerkiksi lajien ja luontotyyppien esiintymisestä ja yhdistämään näitä tietoon alueen luontoa uhkaavista tekijöistä ja suojelutoimien kustannuksista.

Ohjelmisto on vapaasti saatavilla GitHubissa (englanniksi). Käyttäjille on tarjolla ohjelmiston mukana tuleva käyttöopas sekä harjoitteluaineistot. Zonationia kehittävät Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan geotieteiden ja maantieteen laitoksen tutkijat. Työtä on ensisijaisesti rahoittanut Koneen Säätiö.

• Siirry Zonation-ohjelmistoon (github.io).

Lisätietoja

• Entistäkin tehokkaampi työkalu luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja maankäytön suunnitteluun, Luomus, uutinen 18.5.2022 (helsinki.fi)
• Suunnittelija Ninni Mikkonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kansallinen päästötietokanta CO2data tarjoaa puolueetonta tietoa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden, rakentamisen prosessien ja järjestelmien ilmastovaikutuksista. Palvelu mahdollistaa rakentamisen ja infrarakentamisen elinkaaristen ilmastovaikutusten vertailukelpoisen arvioinnin. Palvelusta vastaa Suomen ympäristökeskus, ja se on kaikille avoin ja maksuton.

• Siirry CO2data-palveluun (co2data.fi).

Lisätietoja

• Lue lisää CO2data-palvelusta.
• Lue lisää talonrakentamisen päästötietokannasta.
• Lue lisää infrarakentamisen päästötietokannasta.
• Sähköposti: CO2data@syke.fi

Yksinkertainen arviointimenetelmä, jolla voi arvioida digitaalisten tai digitalisoitujen palvelujen ilmastovaikutuksia. Laskurin toteuttivat KPMG Oy Ab, LUT-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

• Siirry Digitaalisen palvelun ilmastovaikutusten arviointiin (hiilineutraalisuomi.fi)

Lisätietoja

• Erikoistutkija Jáchym Judl, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mallilla voi laskea kaatopaikan biohajoavien jätteiden metaanipäästöjä. Malli on tarkoitettu kaatopaikkojen päästöjä raportoivien tahojen käyttöön, esimerkiksi raportoinnin vastuuhenkilöille tai konsulteille. Malli ottaa huomioon IPCC:n päivittyneet laskentaohjeet ja se käyttää First order decay -menetelmää (FOD). Tarkempi laskenta on selitetty excelin Ohje-välilehdellä.

Laskuriin

• Kaatopaikkojen metaanipäästöjen laskenta (xlsx, 1 Mt)

Lisätietoja

• suunnittelija Johanna Mikkola-Pusa, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Työkalun toimintaidea on, että se muuntaa ilmoitetun sähkönkulutuksen vastaaviksi hiilidioksidipäästöiksi. Laskuri tehtiin, koska työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tarvitsi tiettyjen energiatehokkuushankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan soveltuvan työkalun.

Laskuriin

• Kasvihuonekaasupäästojen laskuri energiatehokkuushankkeita varten (xlsx, 86 kt)

Lisätietoja

• Kuvaus kasvihuonepäästöjen vähenemistä mittaavasta laskentatyökalusta energiatehokkuushankkeille (pdf, 231 kt)
• Tutkija Jaakko Karvonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Pohjavesiselvitysten tarkistuslista on yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille tarkoitettu työkalu pohjavesien suojelun apuvälineeksi.

Se koostuu hydrologisista tiedoista sekä pohjaveden virtauskuvaan ja aineiden kulkeutumiseen liittyvien tietojen hallinnasta, mallintamisesta ja seurannasta. Tarkistuslistan avulla toiminnanharjoittaja tietää, mitä pohjavesiin liittyvää tietoa tarvitaan ja millaisin tutkimusmenetelmin tiedot saadaan luotettavasti selville.

Samalla tehdyt pohjavesitutkimukset voi koota ja esittää tiiviisti ja kattavasti, sekä dokumentoida niissä käytetyt menetelmät, merkitä vastuuhenkilöt, tulevaisuuden selvitystarpeet ja aikataulut.

Tarkistuslista
 

Tarkistuslistan liitteet
 

Oikeudellinen varauma
Pohjavesiselvitysten tarkistuslistassa on esitelty yleiset tiedontarpeet. Valittujen menetelmien oikeellisuudesta ja kattavuudesta vastuu on aina yrittäjällä tai yrityksen tilaamalla työn tekijällä. Tekniikoiden kehittyessä voi tulla esille myös muita uusia soveltuvia tutkimusmenetelmiä.

Lomakkeen käyttäjä vastaa itse lomakkeen käytöstä ja tarkistuslistaan kerätyistä tiedoista sekä lomakkeen ja tietojen mahdollisista puutteellisuuksista, virheellisyyksistä ja ajantasaisuudesta.

Lisätietoa
Erikoistutkija, Sirkku Tuominen, Suomen ympäristökeskus, Syke

etunimi.sukunimi@syke.fi

Laskurilla voi tarkastella metsätähteiden ja runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon. Laskuri helpottaa  metsien hiilinieluvaikutusten huomioimista biotalouden kestävyystarkasteluissa. Laskuri on laadittu EU Life Canemure -hankkeen sekä Maj ja Tor Nessling -säätiön rahoituksella.

• Tutustu puun korjuu energiaksi -laskuriin (hiilineutraalisuomi.fi).

Lisätietoja

• Kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Reiluustyökalun pohjana on tieteellinen tutkimustyö ja se on tarkoitettu sekä yrityksien, politiikan tekijöiden, että järjestöjen käyttöön. Reiluustyökalu on apuväline ympäristötekoihin liittyvän suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin tueksi. Työkalua voidaan käyttää myös vastuullisuusraportoinnissa sosiaalisen vastuullisuuden kysymysten jäsentämisen apuna.

• Siirry Reiluustyökaluun (reiluustyokalu.fi).

Lisätietoja

• Tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Pientaloasukkaat voivat arvioida laskuripohjien avulla energiajärjestelmien vaihtoehtoja lämpöpumppujen ja aurinkosähkön osalta sekä näiden yhdistelminä (ns. hybridiratkaisut). Laskurit soveltuvat erityisesti öljylämmitteisille taloille, jotka voivat saada tukea energiajärjestelmien vaihtoon esimerkiksi ELY-keskuksilta tai ARAlta.

Kannattavuuslaskureilla on tähän mennessä laskettu useita kohteita. Kohteina on ollut pientaloja, jotka on rakennettu eri vuosikymmeninä sekä kuntakohteita kuten kouluja, päiväkoteja ja monitoimitaloja sekä kerros- ja rivitaloyhtiöitä. Kannattavuuslaskelmissa energiajärjestelmien investointien summat ovat vaihdelleet 6 000–30 000 euron välillä ja hiilidioksidipäästöjen vähennykset ovat olleet 400–45 000 kg CO2 vuodessa per kohde.

Laskuriin

• Pientalojen kannattavuuslaskuri (xlsx, 275 kt)

Lisätietoja

• Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Autokalkulaattori on nettipohjainen laskuri, joka on tarkoitettu kuluttajan henkilöauton hankintapäätöksen tueksi. Laskuri tuo näkyviin eri käyttövoimiin perustuvien autovaihtoehtojen kumulatiiviset koko elinkaaren kattavat kasvihuonekaasupäästöt ja kustannukset. Suomen ilmastopaneelin tekemän laskurin taustalla ovat Suomen ympäristökeskuksen sekä Tampereen ja Helsingin yliopiston tutkijoita.

• Siirry Autokalkulaattoriin (autokalkulaattori.fi).

Lisätietoja

• Tutkija Joonas Munther, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

KULKURI-laskurin avulla voi vertailla erilaisten liikkumispalveluiden kustannuksia ja päästöjä. Laskurin on kehittänyt Suomen ympäristökeskus Canemure-hankkeessa.

Lataa KULKURI-laskuri koneellesi tästä, zip-kansio sisältää sekä suomen- että englanninkieliset xlsm-tiedostot laskurista.

• Autolle vaihtoehtoisten kulkutapojen laskuri KULKURI (zip, 312 kt)

Lisätietoja

• Erikoistutkija Jáchym Judl, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Suomen ympäristökeskuksen kehittämä Ilmastodieetti auttaa tunnistamaan, mistä arjen hiilijalanjälki syntyy ja miten sitä voi pienentää. Laske ilmastovaikutuksesi ja aloita Ilmastodieetti!

• Siirry Ilmastodieettiin.

Lisätietoja

• Sähköposti: ilmastotohtori@syke.fi

Itämeri-laskurilla voit selvittää kulutustottumustesi vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen.

• Siirry Itämerilaskuriin (ymparisto.fi).

Lisätietoja

• Tutkija Joonas Munther, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kaivoveden analyysitulkki on sekä kaivoveden laatuasioiden parissa työskenteleville että kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen.

• Siirry kaivovelden analyysitulkkiin (vesi.fi)

Lisätietoja

• Ryhmäpäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Auta tutkijoita — ilmoita roskahavaintosi! Rosgis on Suomen ympäristökeskuksen palvelu, jolla voi raportoida roskista ympäristössä. Havainnot auttavat tutkijoita selvittämään jätteiden alkuperän ja tukkimaan roskien reitit luontoon.

Ilmoita roskista nyt (rosgis.syke.fi)

Vesijalanjälkilaskuri havainnollistaa vedenkulutuksen painopisteet ja auttaa vähentämään kulutusta. Laskurin avulla voit selvittää sekä kotona käytetyn veden, että tuotteisiin ja palveluihin sisältyvän veden määrää.

• Siirry Vesijalanjälkilaskuriin (vesi.fi).

Lisätietoja

• Ryhmäpäällikkö Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi