Tausta
Arktinen alue on lämmennyt neljä kertaa maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin. Kohonneiden lämpötilojen lisäksi ilmastonmuutos muuttaa sadantaa. Seurauksena on, että valuma-alueilta vesistöihin päätyvät ravinne- ja kiintoainemäärät kasvavat. Arktiset sisävedet ovat yksi herkimmistä ekosysteemeistä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Mikrobit, paljaalle silmälle näkymättömät eliöt, ovat vielä melko heikosti tunnettuja näissä vesissä. Mikrobeja ovat mm. tietyt levät, bakteerit ja sienet, ja niiden toiminnot liittyvät esimerkiksi hiilen ja ravinteiden kiertoon, yhteyttämiseen ja hajotukseen.
Tavoitteet
Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä arktisten sisävesiekosysteemien mikrobiyhteisöistä. Tutkimuksessa selvitetään, miten taksonominen monimuotoisuus, yhteisöjen rakentuminen ja erilaiset toiminnot vaihtelevat eri puolilla arktista aluetta suhteessa ilmasto-olosuhteisiin, huomioiden myös paikalliset ympäristömuuttujat ja valuma-alueiden erityispiirteet.
Projektissa tutkitaan
- menneitä muutoksia käyttäen ajallista, olemassa olevaa aineistoa,
- nykyisiä säännönmukaisuuksia perustuen seitsemällä arktisella tutkimusalueella tehtävään näytteenottoon ja molekyylibiologisiin menetelmiin, sekä
- tulevia trendejä hyödyntäen tilastollista mallinnusta ja ilmastonmuutosskenaarioita.
Tulokset auttavat ymmärtämään mitä ilmastonmuutos merkitsee luonnon monimuotoisuudelle arktisissa sisävesissä – ekosysteemeissä, jotka ovat jo kokeneet, ja tulevat kokemaan vielä entistä voimakkaampia muutoksia lämpötilassa, sadannassa, ja muissa niihin liittyvissä tekijöissä. Kokonaisvaltaisemman ymmärryksen luominen ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisävesien mikrobiyhteisöihin on tärkeää, koska mikrobit säätelevät ekosysteemiprosesseja ja vaikuttavat ekosysteemipalveluihin niiden monimuotoisuuden ja toimintojen kautta.
Uutiset
Ensimmäiset näytteenotot tehty
FRAMES-projektissa tehtiin elokuussa 2026 ensimmäiset näytteenotot kahdella tutkimusalueella, Gilbbesjávri–Ivgobahta ja Oulanka–Salla, jotka sijoittuvat pohjoiseen Suomeen ja Norjaan. Näytteenotossa olivat mukana projektissa väitöskirjaa tekevä tutkija Denise Mäkinen, harjoittelija Juulia Mannela, tutkija Krister Karttunen ja erikoistutkija Annika Vilmi-Väätänen.
Yhteensä tutkimuspuroja kertyi 40, eli tavoitteet saavutettiin molemmilla alueilla.
Kivipintojen mikrobinäytteet odottavat nyt syväjäässä myöhemmin syksyllä aloitettavia DNA-analyysejä. Makrolevänäytteistä on otettu ns. museonäytteet kuivaamalla ne silikageelin avulla, ja loput näytemateriaaleista ovat pakastimessa. Vesisammalnäytteet ovat kuivattuna odottamassa jatkokäsittelyä. Perinteiset piilevänäytteet ovat kylmiössä odottamassa kestopreparaattien tekoa. Ensimmäiseltä tutkimusalueelta otettiin lisäksi pohjaeläinnäytteet, jotka myös odottavat jatkokäsittelyä kylmiössä. Biologisten näytteiden lisäksi jokaiselta purolta otettiin vesinäytteitä, jotka ovat metallien osalta vielä analysoitavana.
Syksyn ja talven aikana aineistoja käsitellään ja analysoidaan. Kahden ensimmäisen maastoreissun opit ovat tärkeitä ensi vuoden matkoja suunniteltaessa. Seuraavat matkat suuntautuvat kauemmas haastavampiin olosuhteisiin!
Lisätietoja
Erikoistutkija Annika Vilmi, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
Freshwater microbes in the warming Arctic: Insights on diversity, community assembly and ecosystem functions (FRAMES) (research.fi)
