Hankkeen tausta
Järvien rehevöityminen on seurausta ravinnepitoisuuksien, usein etenkin fosforipitoisuuden liiallisesta noususta. Rehevöityminen heikentää järvien ekologista tilaa, uhkaa useita järviluontotyyppejä ja lajeja ja vähentää myös järvien virkistyskäyttöarvoa. Ulkoiseen kuormitukseen kohdistuvat toimenpiteet ovat pitkällä aikavälillä tärkeimpiä rehevöitymisen torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä, sillä niiden avulla vähennetään järveen kertyvän fosforin määrää. Useimmilla rehevöityneillä järvillä tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä myös sisäisen kuormituksen, eli sedimentistä vapautuvien ravinteiden vähentämiseksi.
Järviin päätyneiden ravinteiden poistoon tähtäävillä menetelmillä voidaan saavuttaa pitkäkestoisia tuloksia järvien kunnostuksessa, kun rehevöitymisen taustalla oleviin ravinteisiin puututaan suoraan. Alusveden poisto, suodatus ja palautus kunnostettavaan järveen on innovatiivinen kerrostuville järville soveltuva menetelmä, jossa hyödynnetään rehevän järven sisäistä fosforikuormitusta ja pyritään poistamaan alusvedessä olevia ravinteita kerrostuneisuuskaudella. Menetelmää on kehitetty Lahden Kymijärvellä Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin toimesta vuodesta 2018 saakka. Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) -hankkeessa jatkokehitettiin Lahden Kymijärvellä kehitettyä alusveden suodatusmenetelmää. Lisätietoa Lahden Kymijärven menetelmästä (lahti.fi)
Hankkeen tavoitteet ja tuotokset
RaPo-hankkeen tavoitteena oli jatkokehittää alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuutta. Hankkeessa pilotoitiin väliaikaista vedenpuhdistusteknologiaan perustuvaa alusveden suodatusratkaisua Inkoon Linkullajsön-järvellä kesän 2024 aikana. Hankkeen tuloksena saatiin uutta tietoa alusveden suodatuksen sovellettavuudesta yleisemmin hyödynnettävänä kerrostuvien järvien kunnostusmenetelmänä.
Hankkeen tulosten perusteella tuotettiin menetelmäohje, jonka avulla menetelmän toivotaan jalkautuvan yhä useammille kunnostustarpeessa oleville kerrostuville järville. Kaikessa järvikunnostustoiminnassa on huomioitava toimet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi, joita ilman kunnostuksilla ei voida saavuttaa pitkäkestoista vaikuttavuutta.
Lisätietoja
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
Dosentti Leena Nurminen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi