Ympäristön seurantastrategian toimenpideohjelma (YSS2030)

Koordinaatioryhmän ja toimenpideohjelman käytännön järjestelyistä vastaavat koordinaattori ja sihteeri; ryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. 

Koordinaatioryhmä 

• koordinoi toimenpideohjelman rakentumista,
• edistää seurantatiedon yhteiskehittämistä yli seurantaohjelmien ja organisaatioiden,
• edistää yhteistyötä tutkimusinfrastruktuurien, sidosryhmien ja seurantatiedon käyttäjien kanssa ja
• osallistuu toimenpideohjelman rahoituksen hakuun ja hallinnointiin.
   
• tukee toimenpideohjelman työryhmien työtä
  • tuottamalla yleiskuvauksen toimenpideohjelman aihealueista ja niitä eteenpäin vievistä työryhmistä,
  • nimeämällä työryhmät, hyväksymällä niiden toteutussuunnitelmat ja valvomalla suunnitelmien käytäntöönpanoa.
  • varmistamalla tiedonkulun turvaamisen työryhmistä koordinatioryhmälle; jokaisessa työryhmässä on mukana yksi koordinaatioryhmän jäsen.
    
    Työryhmien toimeenpanosuunnitelmien valmistuttua ryhmä rakentaa vision Suomen ympäristön seurannasta: mitkä seurantaohjelmat muodostavat tiedontuotannon ytimen ja mille seurantamuodoille ja -muuttujille ohjelmat rakentuvat. Prosessi on tarvelähtöinen; millaisia tuotteita seurannan oletetaan tarjoavan.

Puheenjohtaja Laura Höijer (YM), sihteeri Eeva Karjalainen (Syke), koordinaattori Mika Raateoja (Syke)

Business Finland

• Tuomas Lehtinen
• varajäsen Outi Suomi

ELY-keskusten ympäristö-vastuualueet

• Mari Rajala
• varajäsen Visa Niittyniemi

Ilmatieteen laitos

• Laura Tuomi
• varajäsen Anttu-Pekka Hyvärinen

Geologian tutkimuskeksus

• Jaana Jarva
• varajäsen Jouni Pihlaja

Kuntaliitto

• Päivi Paavilainen
• varajäsen Pauliina Jalonen

Luonnonvarakeskus (Luke)

• Katja Holmala
• varajäsen Kari T. Korhonen

Luonnontieteellinen keskusmuseo

• Matti Sahla
• varajäsen Heikki Helle

Metsähallitus

• Santtu Kareksela
• varajäsen Antti Otsamo

Maanmittauslaitos

• Mari Laakso
• varajäsen Ulla Pyysalo

Maa- ja metsätalousministeriö

• Mikko Peltonen
• varajäsen Johanna Niemivuo-Lahti

Open Knowledge Finland

• Jouni Tuomisto
• varajäsen Mehalet Yared

Ruokavirasto

• Riikka Holopainen

Suomen ympäristökeskus (Syke)

• Saku Anttila
• varajäsen Jenni Attila

Työ- ja elinkeinoministeriö

• Mika Honkanen
• varajäsen Stiina Lepola-Lång

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

• Anne Hyvärinen
• varajäsen Jaana Halonen

Tilastokeskus

• Katri Kaaja
• varajäsen Jukka Pakola

Tulanet

• Sanna Marttinen

Ympäristöministeriö (YM)

• Petri Liljaniemi

Asiantuntijajäsenet

Valtiovarainministeriö

• Sara Hellemaa

Ympäristön seurannan vastuut ja seurantaohjelmien hallinta on jaettu Suomessa useille eri toimijoille, joiden ympäristötiedon hallintaa on kehitetty omista lähtökohdista organisaatio- tai hallinnonalakohtaisesti. Usean toimijan hallussa oleva tieto on tiedon hallinnan puolesta heterogeenista. Ympäristötiedon hallinnan yhteistyötä tullaan parantamaan; tiedon yhteiskäyttöön ja yhteismitallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota.

Nykyteknologian laaja-alainen käyttöönotto seurannoissa tuottaa kasvavan ja yhä heterogeenisemman tietovirran, joka asettaa haasteita toimijoiden tietoinfrastruktuureille ja niiden kehittämiselle. Työryhmä keskittyy ympäristötiedon varastoinnin ja kitkattoman jakelun vaatiman tietoarkkitehtuurin hahmotteluun. Tavoitteena on ympäristötiedon hallinnan tilannekuva kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta: toimijat, prosessit, tehtävät, tietovarannot, tietojärjestelmät, käyttäjät, rajapinnat, palvelut.

Tiedonhallinnan tavoitetilaa kuvaamaan luodaan tiekartta, jossa huomioidaan lainsäädännöstä tulevat velvoitteet (mm. avoimen tiedon käytännöt), FAIR-periaatteiden toteutuminen, tiedon laadun varmistaminen ja tietoturva. Oleellinen osa tavoitetilan kuvaukselle on huomioida ympäristötietokantojen ylläpidon kasvavat kustannukset.

Työryhmän jäsenet

Puheenjohtaja Anna Mustajoki (Syke) ja Kitta Suhonen (Luke), sihteeri valitaan pian

Työ- ja elinkeinoministeriö

• Sari Tasa

Ympäristöministeriö

• Saku Härkonen
• Juha Lahtela

ELY-keskukset

• Jaana Marttila

Suomen ympäristökeskus (Syke)

• Kari Lahti
• Pauli Sutelainen

Luonnonvarakeskus (Luke)

• Harri Pitkänen

Ilmatieteenlaitos

• Lasse Latva

Luonnontieteellinen keskusmuseo

• Esko Piirainen

Ruokavirasto

• Niina Pajalin-Myllynen

Metsähallitus

• Johanna Ala-Reini
• Markku Lehtelä

Maanmittauslaitos

• Jaakko Uusitalo

Tilastokeskus

• Katri Kaaja
• Paula Isohanni

Open Knowledge Finland ry

• Janne Peltola

Geologian tutkimuskeskus

• Anu Eskelinen
• Antti Kahra

Nykyteknologian kehitys tarjoaa työkaluja seurantojen kehittämiselle. Tavoitteena on uudistaa seurantoja siten, että nykyteknologian tarjoamat ratkaisut täydentävät tai osittain korvaavat perinteisiä toteutustapoja tai tarjoavat kokonaan uusia seurantamuotoja. Seurantamenetelmien yhteiskäyttöä kehitetään ja eri seurantamuotojen käyttöä ohjataan toisiaan tukeviksi. Yhteistyö tutkimusinfrastruktuurien kanssa tarjoaa mahdollisuuksia menetelmien testaukseen ja käyttöönottoon.

Seurantojen menetelmäkehityksen ongelmana on puuttuva työkalu sille, miten uusi menetelmä saadaan operatiiviselle tasolle. Tavoitteena on, että uusien menetelmien käyttöönotto perustuu perusteltuihin päätöksiin ja läpinäkyviin prosesseihin. Uusien seurantamenetelmien käyttöönottoon tuotetaan kuvaus, jonka kriteeristö huomioi lainsäädännön vaateet ja toiminnan laadun. Lisäksi tunnistamme eri toimijoiden roolit ympäristöseurantojen kehittäjinä.

Nykymaailma vaatii seurannoilta entistä parempaa kykyä vastata tietotarpeisiin ympäristön tilasta ja siihen liittyvistä paineista; reaaliaikaisempaa tietoa ja monipuolisempia tietotuotteita. Tavoitteena on automatisoida seurantatiedon keräämistä, jalostamista ja tuotteistamista. Seurantaohjelmien yhteistyön kautta edistetään seurantatiedon arvoketjun automatisointia sekä nopeutetaan seurantatiedon käyttöönottoa ja tietotuotteiden hyödyntämistä. Tavoite vaatii seurantamuotojen yhteiskäytön parantumista ja yhteensopivuuden varmistamista sekä tiedon tuottajien ja käyttäjien aktiivisempaa vuorovaikutusta.

Seurantatiedon arvoketjun automatisoinnissa tulee huomioida laadunvarmistuksen automatisointiin liittyvät riskit. Tietoaineistojen ja -tuotteiden laatu – johon inhimillisellä tekijällä on suuri vaikutus – määrää automaattisten seurantajärjestelmien laajan tietovuon hyödyntämismahdollisuudet. Automatisoitujen seurantamenetelmien laadunvarmistuksen tulee voida vastata nykyajan vaatimuksiin.

Seurantatiedon riittävä laatu ja tarkkuus riippuvat tiedon käyttötarkoituksesta. Seurannan modernisaatiotarpeiden objektiivinen arviointi pitkät aikasarjat huomioiden riippuu siitä, mikä on kulloinkin riittävän hyvä tiedon taso johtopäätöksille ympäristön tilasta.

Työryhmän jäsenet

Puheenjohtaja Jenni Attila (Syke), sihteeri Mika Raateoja (Syke)

Työ- ja elinkeinoministeriö

• Sari Tasa

Ympäristöministeriö

• Petri Liljaniemi

ELY-keskukset

• Antti Kanninen
• Olli-Pekka Vieltojärvi
• Marjo Tarvainen

Suomen ympäristökeskus (Syke)

• Jari Rintala
• Veera Norros
• Kristian Meissner

Luonnonvarakeskus (Luke)

• Nico Alioravainen

Ilmatieteenlaitos

• Arnaud Praplan
• Simo Siiriä

Geologian tutkimuskeskus

• Olli Sallasmaa
• Anu Eskelinen

Luonnontieteellinen keskusmuseo

• Mikko Heikkinen

Ruokavirasto

• Riikka Holopainen

Metsähallitus

• Elisa Pääkkö
• Kasper Koskela

Maanmittauslaitos

• Nils Mesterton

Seurantoja ohjaava lainsäädäntö ja täten seurantaohjelmat ovat kehittyneet itsenäisesti, johtaen toisistaan eriytyneisiin seurantaohjelmiin. Seurantaohjelmien tietämys toisistaan on edelleen puutteellista. Tavoitteena on tuottaa kattava kokonaiskuva ympäristön tilasta entistä kustannustehokkaammin. Seurantojen kansallisen koordinaation ja yhteistyön lisääminen tehostaa toimintaa ja tuo synergiaa seurantaohjelmien välille. Seurantaohjelmien väliset synergiat tunnistetaan ja hyödynnetään.

Seurantatietoa ei aina pystytä tuottamaan tiedontarvitsijoille oikea-aikaisesti tai oikeassa muodossa. Tavoitteena on parantaa seurannoilla kerätyn tiedon käytettävyyttä rakentamalla tarvetta vastaavia tietotuotteita. Yhteistyötä tiedonkäyttäjien kanssa tehostetaan parantamalla heidän pääsyään seurantatietoon ja selvittämällä, missä muodossa tietoa tarvitaan. Kaikille ympäristön tilan seurannoille yhteisen, avoimen portaalin perustamista selvitetään.

Ympäristön tilan kuvaus pohjautuu tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin erilaisten tietolähteiden yhteensovittamiseen, vaatien seurantamuotojen ja -menetelmien yhteismitallisuuden parantamista.

Seuranta on toistuvaa ja vakiintunutta mittaus- ja havainnointitoimintaa, jonka tärkein tulos on ympäristön tilaa, sen ominaisuutta tai painetta kuvaavat aikasarjat. Toistuvuus ja vakaus saattavat tuoda mukanaan kyvyttömyyden kasvattaa nouseviin ilmiöihin liittyvien ympäristöriskien tietopohjaa. Tavoitteena on tehdä seurantaohjelmista joustavia uusien ilmiöiden ja seurantavaatimusten suhteen.

Adaptiivinen seuranta keskittyy uusiin ilmiöihin kohdistamalla uudelleen jatkuvan seurannan resursseja, siirtämään resursseja dataintensiivisten menetelmien käyttöönottoon sekä hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja ja sidosryhmien tuottamia tietoja. Resurssien uudelleen kohdentamisen edellytyksenä usein on, että nykyiset tietotarpeet voidaan täyttää nykyistä kevyemmillä seurantaohjelmilla. Adaptiivinen seuranta reagoi nopeasti myös vähentyneeseen seurantatarpeeseen kohdentamalla resursseja uudelleen.

Seurantoja tullaan kehittämään ja suuntaamaan tarveperusteisesti. Kyky vastata uusiin seurantavaatimuksiin linkittyy kiinteästi seurantatiedon ajantasaiseen jakeluun ja uusien menetelmien kehityspolkuun.

Työryhmän jäsenet

Puheenjohtaja Petri Liljaniemi (YM), sihteeri Eeva Karjalainen (Syke)

Työ- ja elinkeinoministeriö

• Reima Sutinen

Ympäristöministeriö (YM)

• Mika Ristimäki
• Kai Skoglund

ELY-keskukset

• Anssi Teppo
• Anne Petäjä-Ronkainen

Suomen ympäristökeskus (Syke)

• Jukka Seppälä
• Päivi Sirkiä
• Samuli Korpinen
• Aapo Ahola
• Ville Junttila

Luonnonvarakeskus (Luke)

• Kari T. Korhonen

Ilmatieteenlaitos

• Aleksi Nummelin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

• Anne Hyvärinen
• Jaana Halonen

Geologian tutkimuskeskus

• Tuija Vähäkuopus
• Nina Hendriksson

Luonnontieteellinen keskusmuseo

• Tea von Bonsdorff
• Heikki Helle

Ruokavirasto

Metsähallitus

• Anna Tammilehto
• Tuomas Kallio

Maanmittauslaitos

• Mikko Väisänen

Tilastokeskus

• Jukka Pakola
• Johanna Pakarinen

TULANET

• Sanna Marttinen

Open Knowledge Finland ry

• Jouni Tuomisto