Pääkaupunkiseudun pihojen monimuotoisuutta kartoitetaan ensi kesänä
Kaupunkipihat muodostavat keskeisen osan kaupunkien viheralueista, mutta niiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle tunnetaan heikosti. Suomen Akatemian rahoittama Luonnon monimuotoisuus kotiovellasi (BioStep) -hanke tutkii minkälaista lajistorikkautta ja luontosuhdetta asuinalueiden piha-alueet ylläpitävät verrattuna esimerkeiksi kaupunkien puistoihin tai metsiin.
”Olemme satunnaisesti valinneet edustavan joukon erilaisia pihoja koko pääkaupunkiseudun alueelta. Haluamme saada laajan käsityksen siitä, minkälaista lajistoa erilaisilla piha-alueilla on ja tutkimme, onko pihoilla merkitystä lajirikkauden ylläpitämisessä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, Syken erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Kati Vierikko.
Kesän aikana tutkijat rekrytoivat myös asukkaita osallistumaan oman pihan lajiston kartoitukseen. Lisäksi hankkeessa mitataan uudenlaisilla DNA-pohjaisilla menetelmillä, millaista lajistoa havaitaan piha-alueella ja asukkaiden kodin sisätiloissa. Tarkoituksena on selvittää, heijastuuko piha-alueen ja lähiympäristön lajistorikkaus myös sisätiloihin. Kesän aikana avataan myös kaikille avoin verkkokysely pihan käytöstä ja roolista luonnon tarkkailuun ja kokemiseen.
”Lähiympäristömme monimuotoisuudella voi olla merkitystä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Koetamme kartoittaa laajasti, mitä lajeja voimme löytää kodeista uusin molekyylibiologisin menetelmin ja onko se yhteydessä asuinalueen lajistoon. Mikroskooppiset lajit, kuten bakteerit tai vaikeasti havaittavat niveljalkaiset, voidaan havaita DNA-menetelmien avulla.” toteaa Syken johtava tutkija Jenni Lehtimäki.
Tukea kaavoitukseen ja rakennetun ympäristön lajistoseurantaan
Piha-alueilta kerättyä lajistoaineistoa voidaan hyödyntää kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tukena sekä maankäytön vaikutuksien seurannassa. Vantaan ja Helsingin kaupungit ovat mukana hankkeessa yhteistyökumppaneina ja ovat kiinnostuneita kehittämään uusia menetelmiä luonnon monimuotoisuuden seurantaan.
”Olemme viime vuosina kartoittaneet monimuotoisuuden kannalta tärkeitä metsiä, puistoja ja niittyjä, mutta yksityisiltä piha-alueilta meitä puuttuu vielä tietoa niiden lajistosta ja siitä, tarjoavatko ne elinympäristöä pölyttäjille” kommentoi Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen.
Sekä tutkijat että kaupunkien asiantuntijat näkevät, että hankkeen tulokset lisäävät sekä asukkaiden että suunnittelijoiden tietoa ja ymmärrystä siitä, mikä vaikutus asuintonttien tiivistämisellä on kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja asukkaiden luontosuhteeseen. Puiden ja luonnon näkeminen ja kokeminen omalta kotiovelta voi lisätä hyvinvointia ja muistuttaa luonnon kiertokulusta, myös tiiviissä kantakaupungissa, muistuttaa Vierikko.
