Siirry pääsisältöön
Kaksi henkilöä laitumeklla mittaamassa etäsiyyttä mittanauhalla.

Valtakunnallinen luontotyyppiseuranta

  • Kesto: 2022 - 2029
  • Vaihe: Käynnissä

Valtakunnallisen luontotyyppiseurannan pääsivu. Sivu kokoaa yhteen seurannan keskeiset teemat ja tavoitteet. Linkit kehityshankkeiden projektisivuille löytyvät sivun lopusta.

Projektin perustiedot

Projektin johto
Aapo Ahola (Syke)
Projektiryhmä
Aapo Ahola, Topi Tanhuanpää, Ulpu Leinonen, Ville Koivisto, Joona Laine, Aleksi Nivala, Vuokko Heikinheimo, Virpi Junttila, Mika Heikkinen, Juho Karuaho, Simo Paasisalo, Yki Laine, Anna Mustajoki, Kari Lahti
Rahoittajat
Valtioneuvoston kanslia, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, LIFE-ohjelma
Yhteistyökumppanit
Ubigu Oy, Metsähallitus Luontopalvelut
Aihealue
Luonto, Ympäristötieto

Valtakunnallisen luontotyyppiseurannan osakokonaisuudet

Valtakunnallinen luontotyyppiseuranta on otospohjainen maastotiedonkeruu maa- ja pienvesiekosysteemeistä. Sen toteuttaja ja rahoittaja on Suomen ympäristökeskus. Valtakunnallinen luontotyyppiseuranta edustaa luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin seurantaa sen ylätasolla. Luontotyypit toimivat ekosysteemien monimuotoisuuden seurannan yksikköinä.

Luontotyyppitiedon tarve yhteiskunnassa on kasvanut ennallistamisasetuksen, luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin, ekosysteemitilinpidon sekä luonnonarvokaupan noustua keskeisiksi luontokadon torjunnan ja seurannan välineiksi. Samaan aikaan on tiedostettu, että valtakunnallisen primääritiedon tuotanto luontotyypeistä on erittäin vähäistä.

Luontotyyppien maastoseuranta on tunnistettu keskeiseksi kehityskohteeksi muun muassa ympäristönseurannan strategiatyöryhmässä (YSS2030) sekä Luontotiedon kansallisessa koordinaatioryhmässä (Lukki). Maastoseurantaa tarvitaan, sillä suuri osa luontotyyppien rakenteita, toimintoja ja lajistoa koskevasta tiedosta voidaan kerätä vain maastotyönä.

Maastotiedon keruuseen on myös toinen, kasvava tarve: kaukokartoitusta kehitetään enenevässä määrin vastaamaan ekosysteemitiedon tarpeisiin, mutta pullonkaulana tälle kehitystyölle on maastossa kerätyn opetus- ja validointiaineiston puute. Malleista ei voida kehittää luotettavia, ellei käytössä ole riittävää määrää maastossa varmistettua eli in situ -tietoa.

Yhteenveto valtakunnallisen luontotyyppiseurannan tiedon käyttökohteista:

  1. Valtakunnalliset analyysit luontotyyppien määrästä ja tilasta:

    a. Ennallistamisasetuksen toimeenpanoa varten

    b. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin tarkentamiseksi

  2. Kaukokartoitusmenetelmien kehittämisen opetus- ja validointiaineistoksi:

    c.  Ennallistamisasetuksen vaatimien valtakunnallisten karttojen kehittämiseen

    d. Luontotyyppien tilan seurantaa varten (ennallistamisasetus, ekosysteemitilinpito)

  3. Luontotyyppien tilaa kuvaavien indikaattorien tietopohjan parantaminen:

    e. Luonnonarvokaupan ja ekologisen kompensaation mittarien kehittämiseksi

  4. Ekosysteemien muutoksen pitkäaikaisseurannan käynnistäminen

 

Maastomenetelmät

Luontotyyppiesiintymät inventoidaan noin 2,5 km pituisilta linjoilta. Luontotyyppiesiintymiä kuvaavat laatumuuttujat mitataan kokonaisilta esiintymiltä tai erikseen määritetyiltä koealoilta. Maastossa mitattavilla muuttujilla pyritään kattamaan kaikkien seurantaan kuuluvien luontotyyppien erityispiirteet. Kaikki maastossa mitattu tieto tarkkuuspaikannetaan, joten se on hyödynnettävissä esiemerkiksi kaukokartoitusmenetelmien opetusaineistona.

Maastotiedon keruu ja hallinta

Valtakunnallisen luontotyyppiseurannan tiedonkeruu perustuu digitaalisiin maastolomakkeisiin. Näiden avulla luontotyyppiesiintymiä ja esiintymien laatumuuttujia koskevat tiedot tallennetaan tätä varten suunniteltuun pilvipalveluun ja lopulta keskitettyyn tietovarantoon. Tiedonkeruussa käytetään QField-ympäristöön räätälöityä sovellusta, jonka hyödyntää QField Cloud-pilvipalvelua.

Otanta

Valtakunnallisen luontotyyppiseurannan otannalla varmistetaan, että seuranta perustuu tilastollisesti edustavaan kuvaan Suomen luontotyypeistä. Ensimmäisen seurantakierroksen maastoinventoinnilla kerätään kattavasti tietoa luontotyyppien esiintymistä, minkä jälkeen niistä voidaan poimia pitkäaikaisseurantaan edustava otos. Ensimmäisen kierroksen otanta perustuu vihjeaineistojen perusteella tehtyyn maastolinjojen ositettuun satunnaisotantaan ja koealojen satunnaiseen sijoitteluun esiintymillä.

Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.​

Natura 2000 -ohjelman logo.