Valtakunnallinen luontotyyppiseuranta: Maastomenetelmät
Maastossa inventoidaan luontotyyppien esiintymät otoksen n. 2,5 km pituisilta linjoilta. Luontotyypit määritetään sekä luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa (LuTU) että EU:n luontodirektiivin liitteessä I käytettyjen luokittelujärjestelmien mukaisesti. Inventointiin eivät sisälly ns. uusympäristöt (mukaan lukien turvekankaat). Vesiluontotyypeistä ovat mukana pienvedet eli pikkujoet, purot, norot ja lähteet.
Kaikilta esiintymiltä kerätään minimitietoina esiintymän luontotyyppi, mahdollinen mosaiikkimaisuus, tieto mahdollisista vaihettumisvyöhykkeistä, luontotyypin kokonaistila-arvio (luonnontilaisuus), luontodirektiivin luontotyypin edustavuus, sekä tietoa luontotyyppiin vaikuttavasta ihmistoiminnasta ja lahopuun määrästä.
Osalta esiintymistä kerätään koealapohjaisesti laajemmin tietoa luontotyypin ominaispiirteistä, puustosta ja muusta kasvillisuudesta. Kerättävät laatutiedot on kokonaisuudessaan esitelty ohessa.
Laajojen tietojen keruu perustuu yhden pisteen ympärille sijoittuvaan koealojen ryppääseen. Tähän kokonaisuuteen kuuluu puustotietojen keruu suurelta ympyräkoealalta sekä kahdelta pienemmältä taimikoealalta, kaksi pensaskoealaa, sekä sisäkkäisten nelikulmioiden sarja (nested plot -asetelma), josta kerätään tietoa putkilokasvi- ja sammallajistosta, niiden runsauksista, maanpeitteestä ja useista muista muuttujista.
Maastotiedon keruusta ei jää kohteille pysyviä jälkiä. Linjojen, niillä olevien esiintymien sekä koealojen paikannus perustuu reaaliaikaiseen tarkkuuspaikannukseen. Kaikki kerätty tieto paikannetaan alle metrin tarkkuudella, jolloin tieto on tehokkaasti hyödynnettävissä myös kaukokartoituksen kehittämisessä.
Luontotyyppitieto
Luontotyyppiesiintymiltä tallennetaan tiedot Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (LuTU) luontotyypistä ja mahdollisesta vaihettumisvyöhykkeestä, sekä luontodirektiivin luontotyypistä ja sen edustavuudesta.
Kasvillisuus ja muu lajitieto
Luontotyyppiesiintymiltä kerätään kattavat kasvillisuustiedot. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus määritetään suorakaidekoealoilta ja puusto ja pensaat kiinteäsäteisiltä ympyräkoealoilta. Putkilokasvien runsaustietoa kerätään sarjalta pieniä frekvenssikoealoja. Joiltakin luontotyypeiltä on mukana myös kasvillisuuden biomassasta ja kasvillisuustyypistä kertovia muuttujia.
Hoito, ennallistaminen ja muu ihmistoiminta
Luontotyppiesiintymiltä kirjataan kaikki luontotyypin laatuun vaikuttava suora ihmistoiminta. Tähän luetaan sekä laatua parantavat että heikentävät toimet.
Luonnontilaisuus ja lahopuu
Luontotyyppiesiintymien luonnontilaisuutta arvioidaan muun muassa elävän puuston rakenteeseen perustuvien mittareiden avulla. Elävistä puista havainnoidaan myös useita luonnontilaisuutta ilmentäviä piirteitä. Lisäksi kerätään tietoa kuolleen puun määrästä ja laadusta sekä ekosysteemin luontaisista häiriöistä.
Soiden ominaisuudet ja ojitus
Suoluontotyyppien laatua seurataan suon pinnan tasojen ja vedenpinnan tason, suoveden ominaisuuksien ja esiintymillä havaitun ojituksen perusteella.
Pienvesien ominaisuudet
Pienvesiluontotyypeistä mukana on myös veden laadun seurantaa sekä uoman ominaisuuksia ja luonnontilaisuutta kuvaavia muuttujia.
Maaperä
Maan pintakerroksesta havainnoidaan karikkeen määrä ja laatua sekä soilla turvekerroksen paksuutta.
Muu tieto
Maastossa kerätään myös kohdennettuja muuttujia esimerkiksi valo-olosuhteista ja rehevöitymisestä.
Lisätietoja
Aapo Ahola (aapo.ahola@syke.fi)
Topi Tanhuanpää (topi.tanhuanpaa@syke.fi)
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
