Valtakunnallinen luontotyyppiseuranta: Otanta
Otannan suunnittelu on ollut Valtakunnallisen luontotyyppiseurannan keskeisintä työsarkaa. Tämä johtuu siitä, että luontotyyppien sijainnit ja niiden laadullinen jakautuminen ovat entuudestaan huonosti tunnetut varsinkin suojelualueiden ulkopuolella. Seurannan kannalta tämä on haaste, sillä seurantakohteiden valinnassa tulisi pystyä huomioimaan erilaiset laadulliset vaihtelut – tällöin puhumme tilastollisesti edustavasta otannasta. Luontotyypeissä esiintyy laadullista vaihtelua sekä luontaisesti että ihmistoiminnan seurauksena. Lisäksi kunkin luontotyypin esiintyvyys ylipäänsä vaihtelee sekä koko Suomen että alueellisen maisemarakenteen tasolla.
Valtakunnallinen luontotyyppiseuranta tähtää siihen, että pitkäaikaisseurannan kohteiksi saadaan tilastollisesti mahdollisimman edustava otos kunkin luontotyypin esiintymistä. Koska lähtötilanne on merkittävältä osin tuntematon, seuranta on suunniteltu tehtävän kaksivaiheisena otantana. Vuosina 2027–2029 toteutettava inventointikierros toimii tämän otannan ensimmäisenä vaiheena. Inventoiduista luontotyyppien esiintymistä voidaan valita toiseen vaiheeseen tilastollisesti edustava joukko pitkäaikaisseurantaan. Tästä huolimatta myös ensimmäisellä inventointikierroksella kerätty tieto toimii seurantatietona.
Inventointi perustuu maastolinjoihin, joita inventoimalla saadaan nykyistä huomattavasti laajempi ja kattavampi tieto luontotyyppien esiintyvyydestä koko maassa. Samalla linjojen varrelta kerätään luontotyyppiesiintymiltä monipuolista tietoa esiintymien laadusta. Nämä tekijät yhdessä – maastossa kerätty esiintymis- ja tilatieto – tuottavat aiempaa merkittävästi tarkemman, tilastollisesti edustavan tietopohjan luontotyypeistämme.
Vihjeaineistot
Ensimmäisen vaiheen otanta perustuu vihjeaineistoihin, joita Sykessä ja eräissä muissa tutkimusorganisaatioissa on tuotettu valtakunnallisesti mallintamalla. Käytämme yli 30:a vihjeaineistoa, jotka kattavat hyvin Suomen eri luontotyyppejä. Osa vihjeaineistoista on varta vasten tuotettu Valtakunnallista luontotyyppiseurantaa varten. Vihjeaineistot ovat luontotyyppien esiintymiä valtakunnallisesti mallintavia aineistoja, jotka eivät yksittäisten kohteiden osalta ole täysin tarkkoja. Näiden aineistojen perusteella pystytään kuitenkin tekemään ositettu satunnaisotanta.
Otantavaihe
Ositetussa satunnaisotannassa muodostetaan ensin vihjeaineistojen perusteella läpi koko Suomen miljoonia satunnaisia, monikulmion muotoisia maastolinjoja, joista paikkatietoanalyysissä taulukoidaan vihjeaineistojen perusteella kullakin linjalla olevat luontotyyppiesiintymät. Tämän perusteella linjoista poimitaan noin tuhannen linjan otos. Otanta tehdään painotettuna otantana, jolloin harvinaisempia luontotyyppejä saadaan riittävästi mukaan. Otannassa pidetään myös huolta, että kunkin vihjeaineiston otos jakautuu maantieteellisesti edustavasti.
Linjat ovat n. 2,5 kilometriä pitkiä. Maastoinventoinnissa linjoilta löytyvät luontotyyppien esiintymät määritetään tarkasti, ja niiltä kerätään ekologista tietoa vaihtelevin laajuuksin. Satunnaisesti valikoituvilta esiintymiltä kerätään tietoa muita esiintymiä laajemmin maastokoealoilta. Myös koealojen tarkka sijainti esiintymällä määräytyy satunnaisesti. Eri vaiheissa tapahtuvan satunnaistamisen avulla maastossa tapahtuva tiedonkeruu saadaan tilastollisesti edustavaksi.
Kaikkein harvinaisimpien luontotyyppien esiintymät eivät tule kunnolla edustetuksi edellä mainitussa linjaotannassa, joten näiden luontotyyppien tunnetuille kohteille tehdään erilliskäyntejä.
Otos kattaa koko Suomen pois lukien Ahvenanmaan maakunta sekä pohjoiset tunturialueet. Tunturialueet ovat toisaalta enimmäkseen suojelualueita, joten niiltä on olemassa jo muuta maata paremmat inventointitiedot. Toisaalta vähäpuustoisilla tunturialueilla on metsäisiä alueita paremmat edellytykset kaukokartoituksen avulla tapahtuvaan seurantaan.
Lisätietoja:
Aapo Ahola (aapo.ahola@syke.fi)
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
