Syken hallitusohjelmaratkaisut 2027–2031

Ympäristö- ja luonnonvaraverotuksella voidaan vahvistaa julkista taloutta ja samalla vähentää ihmistoiminnan ilmasto- ja luontohaittoja.​

1. Otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu, jolla vähennetään metsäkatoa, ilmastopäästöjä ja luontohaittoja.​
2. Selvitetään maa-ainesveron talous- ja ympäristövaikutuksiltaan paras toteutusmuoto ja edetään sen käyttöönottoon.​
3. Otetaan käyttöön metsähakevero, joka kohdistetaan ensisijaisesti hakkuutähteistä ja jalostukseen kelpaavasta puusta tehtyyn hakkeeseen.​

Luontokadon pysäyttäminen tarvitsee julkisen rahoituksen rinnalle myös yksityistä rahoitusta. Luonnonarvomarkkinat voivat ohjata investointeja luonnon tilaa parantaviin toimiin ja vahvistaa aiheuttaja maksaa -periaatteen toteutumista.​

1. Otetaan asteittain käyttöön velvoittava ekologinen kompensaatio luontohaitoille ja kehitetään sen laskentaa, jolloin toteutetaan aiheuttaja maksaa -periaatetta.​
2. Vauhditetaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä selkeyttämällä verotuskäytäntöjä ja arvioimalla kohdennettuja verokannustimia.​

Pitkäjänteiset ilmasto-, luonto- ​ja kestävyystavoitteet luovat yrityksille ennakoitavan toimintaympäristön ja kannustavat kehittämään uusia kestäviä ratkaisuja.​

1. Luodaan TKI-ohjelma kiertotalouden edelläkävijäratkaisujen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen.​
2. Karsitaan tukia, jotka ylläpitävät ympäristölle haitallista toimintaa ja kestämättömiä rakenteita.​
3. Sujuvoitetaan lupaprosesseja turvaamalla viranomaisten riittävät resurssit ja ympäristösääntelyn toimeenpano.​

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ohjausta luonnon tilan parantamiseen. Nykyinen lainsäädäntö keskittyy ehkäisemään luonnon tilan heikentymistä, ei vahvistamaan luontoa.

1. Säädetään luontolaki, jossa asetetaan sitovat tavoitteet luonnon tilan parantamiselle.​
2. Laaditaan kaikille hallinnonaloille luontolakia toimeenpanevat suunnitelmat, ja sovitetaan luontolaki yhteen keskeisen alueidenkäyttö- ja luonnonvaralainsäädännön kanssa.​
3. Vahvistetaan luontopolitiikan seurantaa.​

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien vahvistaminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat välttämättömiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.​

1. Vähennetään maatalouden vesistökuormitusta kustannustehokkailla toimilla, kuten maanparannuskipsin levittämisellä sekä lannan levityksen sääntelyllä.​
2. Parannetaan valuma-alueiden vesienhallintaa uudistamalla ojituskäytäntöjä ja lisäämällä luonnonmukaisia ratkaisuja, kuten kosteikkoja ja kaksitasouomia.​
3. Uudistetaan vesilakia vesistövaikutusten vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.​

Luontokadon pysäyttämisen tulee olla kustannustehokasta ja perustua tieteeseen. Metsien käyttö pitää sovittaa yhteen ilmasto- ja luontotavoitteiden kanssa. Lisää suojelua tarvitaan myös.​

1. Tuotetaan tieteeseen perustuva kansallinen ennallistamissuunnitelma ja toteutetaan se ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.​
2. Uudistetaan metsälainsäädäntöä niin, että se tukee luonnon monimuotoisuutta, vesien suojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.​
3. Suojellaan vanhat ja luonnontilaiset metsät aidosti.​

Vakaa sääntely, puhdas sähkö ja toimiva sähköjärjestelmä luovat edellytykset puhtaan teollisuuden investoinneille sekä uusien ratkaisujen kehittämiselle ja viennille.​

1. Pidetään kiinni Suomen hiilineutraalius-tavoitteesta 2035, ja varmistetaan sen saavuttaminen.​
2. Vahvistetaan Suomen tieto- ja tuotantopohjaa energiasiirtymää tukevissa kriittisissä raaka-aineissa ja huomioidaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus.​
3. Perustetaan kestävän energiasiirtymän osaamiskeskittymä ajantasaisen tiedon varmistamiseksi ja kestävien investointien tueksi.

Ilmastopolitiikan on vähennettävä päästöjä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Se edellyttää vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa, saastuttavien ratkaisujen hallittua alasajoa sekä vaikutusten huomioimista eri alueilla, toimialoilla ja väestöryhmissä.​

1. Katetaan energia- ja ilmastostrategian rahoitusvaje kohdentamalla valtiontukia ja verotusta nykyistä tehokkaammin. ​
2. Kohdennetaan resursseja kustannustehokkaimpiin ilmastotoimiin, kuten maatalouden turvemaiden päästöjen vähentämiseen, metsien hiilinielujen lisäämiseen, tieliikenteen sähköistämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.​

​Yhteiskunnan sähköistyminen vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Uusiutuva energia vahvistaa samalla energiaomavaraisuutta ja strategista autonomiaa.

1. Vauhditetaan teollisuuden, liikenteen ja työkoneiden sähköistymistä investointikannusteilla ja rakentamalla tarvittavaa infrastruktuuria.​
2. Vahvistetaan paikallista osallisuutta sekä energiasiirtymän hyötyjen, kuten verotulojen ja työllisyyden, oikeudenmukaista jakautumista.​
3. Edistetään uusiutuvan energian rakentamista. Edellytetään rahoitus- ja hyväksymiskriteereissä hankkeiden koko elinkaaren luonto- ja ympäristövaikutusten minimointia.​

Sään ääri-ilmiöt ja muuttuva ilmasto lisäävät riskejä ihmisille, infrastruktuurille, elinkeinoille ja luonnolle. Niihin varautuminen edellyttää ennakointia ja järjestelmällistä riskienhallintaa koko yhteiskunnassa.​

1. Varmistetaan kansallinen osaaminen ja toimintaedellytykset tulvien ja kuivuuden ennakointiin, seurantaan ja varautumiseen. ​
2. Otetaan ilmastoriskit järjestelmällisesti huomioon kaavoituksessa, maankäytössä ja palveluissa kaikissa Suomen kunnissa.​

Kestävä ruokajärjestelmä edellyttää ohjausta, joka tukee ympäristötavoitteita ja vahvistaa ravinneomavaraisuutta. Maataloustukien parempi kohdentaminen ja ravinteiden tehokas kierrätys vähentävät ympäristökuormitusta ja tuontiriippuvuutta.​

1. Uudistetaan kansallisia ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tukia niin, että ne edistävät nykyistä vaikuttavammin ympäristötavoitteita.​
2. Edistetään ravinteiden kierrätystä ja puhdistamolietteiden kestävää hyödyntämistä. Vahvistetaan jätevesien ravinteiden talteenottoa ravinneomavaraisuuden ja vesienhoidon tueksi.​

Suomi ja EU ovat riippuvaisia kriittisten raaka-aineiden tuonnista, erityisesti Kiinasta. Riippuvuutta voidaan vähentää vahvistamalla materiaalien talteenottoa ja kierrätystä.​

1. Vahvistetaan EU-sääntelyä, joka lisää kriittisten materiaalien talteenottoa ja kierrätysmateriaalien käyttöä.​
2. Tuetaan materiaalien erotteluteknologioiden kehittämistä ja vientiä innovaatio- ja teollisuuspolitiikan keinoin EU:ssa.​

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää luotettavaa tietoa luonnon tilasta ja siihen kohdistuvista vaikutuksista. Päätöksenteon tueksi tarvitaan nykyistä kattavampaa seurantaa ja parempia arviointimenetelmiä.​

1. Vakiinnutetaan valtakunnallinen luontotyyppien pitkäaikaisseuranta ja lisätään luonnon tilaa koskevan tiedon hyödyntämistä alueellisessa suunnittelussa.​
2. Kehitetään yritystoiminnan luontovaikutusten arviointi- ja mittausmenetelmiä sekä niitä tukevaa tietopohjaa. ​
3. Turvataan merentutkimuksen ja Itämeren seurannan jatkuvuus käynnistämällä tutkimusalus Arandan seuraajan hankinta.

Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä muuttavat talouden toimintaympäristöä. Niiden kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä mallinnusta, osaamista ja tietopohjaa.​

1. Määritetään valtionhallinnossa vastuutahot kehittämään ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia.​
2. Turvataan mallinnuksen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan tietopohjan pitkäjänteinen rahoitus ja osaaminen.​