Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Mikko Savolahti: Onko puulämmitys ekologinen vaihtoehto?

RSS
16.11.2020 Mikko Savolahti
 

Monen omakotitalossa asuvan rutiineihin kuuluu klapivarastojen täyttäminen talven varalle. Puunpoltolla on suomalaisessa kulttuurissa vahva asema. Savunhajua pidetään luonnollisena ja kodikkaana, ja puun pienpoltto mielletään usein omakotitalon ekologisimmaksi lämmitysmuodoksi.

Poltosta tulee aina päästöjä

Kaikkien tavallisten polttoaineiden – sekä fossiilisten että bioperäisten - poltosta syntyy sekä ilmansaastepäästöjä että kasvihuonekaasupäästöjä. Puun pienpoltossa korostuvat hiukkaspäästöt. Esimerkiksi takan hiukkaspäästöt ovat verrattain korkeat ja sisältävät paljon mustaa hiiltä, eli nokea, koska takassa palotapahtuma on melko kontrolloimaton.

Puun pienpolton suosio on huipussaan sitten 70-luvun. Kun esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen hiukkaspäästöt ovat alentuneet tehokkaasti lainsäädännön ansiosta, pienpoltto on noussut Suomessa suurimmaksi hiukkasten ja mustan hiilen lähteeksi.

Haitallisia vaikutuksia terveyteen

Pienhiukkaset heikentävät ilmanlaatua. Ne voivat aiheuttaa välittömiä hengitystieoireita ja altistaa myös kroonisille sairauksille. Alle 2,5 mikrometrin hiukkaset pääsevät kulkeutumaan ihmisen keuhkoihin, ja voivat aiheuttaa siellä matala-asteisen tulehduksen. Vakavimmillaan tulehduksesta voi seurata jopa sydänsairaus tai syöpä.

Puunpolton vaikutus yleiseen ilmanlaatuun on oleellinen lähinnä tiiviissä pientalovaltaisessa taajamassa, jossa on paljon puulla lämmitettäviä taloja.

Tulisijan luukkua avattaessa hiukkasia pääsee myös talon sisäilmaan. Sisältä mitatut hiukkaspitoisuudet ovat usein tulisijan ollessa päällä selvästi korkeammat kuin talon ulkopuolella.

Mallinnuksen ja tilastollisen arvion mukaan puun pienpoltosta syntyvät hiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa. Tutkimukset maailmaltakin ovat yksimielisiä siitä, että puunpoltosta on kansanterveydellisiä haittoja.

Puun poltto kiihdyttää ilmastonmuutosta

Biomassan poltosta vapautuva musta hiili kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta. Musta hiili imee itseensä auringonvaloa ja siten lämmittää ilmastoa.

Myöskään biomassan polton kasvihuonekaasupäästöjä ei voi jättää huomioimatta. Suoraan piipun päästä mitattuna puunpolton hiilidioksidipäästö tuotettua lämpöä kohti on suurempi kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Puun korjaaminen polttoon sekä alentaa metsän hiilivarastoa että heikentää tilapäisesti puiden ja maaperän kykyä sitoa hiiltä. Tällöin ei voida ajatella, että poltossa vapautunut hiilidioksidi sitoutuisi aikanaan takaisin kasvaviin puihin eikä puiden korjaaminen polttoon vaikuttaisi maapallon hiilitaseeseen.

Erityisesti muutaman vuosikymmen tähtäimellä puun korjuun vaikutus hiilinielujen heikkenemiseen korostuu. Tutkimuksessa, jossa huomioitiin kaikki tavallisista lämmitysmuodoista syntyvät, ilmastoon vaikuttavat päästöt, puulämmitys osoittautui 25 vuoden tarkastelujaksolla vähiten ilmastoystävälliseksi vaihtoehdoksi Suomessa.

Mitä puulämmittäjän pitäisi tehdä?

Puulämmityksen suosiota selittävät erityisesti puun halpa hinta ja huoltovarmuustekijät. Yhteiskuntaa pitäisi kuitenkin kehittää suuntaan, jossa pientaloasukkaille olisi tarjolla edullista ja ympäristöystävällistä lämmitysenergiaa, joka ei pohjaudu polttamiseen.

Sitä odotellessa puulämmittäjät ja muut tulisijan käyttäjät voivat kuitenkin vähentää puunpolton haittavaikutuksia ainakin seuraavilla tavoilla:

  • Tiedosta, että puunpoltolla on negatiivisia ympäristövaikutuksia
  • Jos sinulla on mahdollisuus valita ja haluat toimia ekologisesti, valitse olla lämmittämättä puulla
  • Vältä takan virkistyskäyttöä tiiviisti asutulla alueella
  • Huolehdi, että puun polttolaite on ajan tasalla ja sitä käytetään käyttöohjeiden mukaisesti. Savupiipusta tuleva paksu tai tumma savu on merkki huonosta palamisesta.
  • Jos käytät tulisijaa satunnaisesti esimerkiksi mökillä, älä ahdistu liikaa puunpolton haitoista vaan keskity hyödyistä nauttimiseen.

Olen Mikko Savolahti ja toimin tutkijana SYKEn Ilmasto ja ilmasuojelu -ryhmässä. Olen innokas eräilijä, ja seuraavallakin kerralla luonnossa ollessa aion keittää nuotiolla nokipannukahvit ja nauttia makkarat. Kaupungissa kuitenkin nautin sähkökiukaan löylyistä.

Väitöskirja: Climate and Health Impacts of Residential Wood Combustion in Finland 

Syke Policy Brief 6.1.2017: Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (7 kommenttia)
Ilkka Savolainen
16.11.2020
klo 20.07
Hyvä kirjoitus! Puun polton haitalliset vaikutukset ovat kuin tabu, josta ei saa puhua. Voisi vielä lisätä, että kun musta hiili laskeutuu napaseudun lumelle ja jäälle, se kiihdyttää huomattavasti alueen lämpenemistä.
Jaakko Mannio
17.11.2020
klo 8.50
Vain tietoisuus voi edistää asioita. Tunnen "lukkarinrakkautta" kun kirjoitat asioista, joita ihmiset eivät halua kuulla. Sama juttu kuin kemikalisoitumisen ja sille altistumisen kanssa. Koetetaan siis edistää riskiviestintää.
rikollinen
19.11.2020
klo 20.49
Kait sitä kohta joutuu linnaan, kun talo lämpiää puulla, sauna lämpiää puulla, saunan vesi lämmitetään puulla ja vielä lopuksi tulee vielä silloin tällöin polteltua puuta ihan huvikseen grillikodassa.
Sceptic
20.11.2020
klo 11.51
Savolahti on tietääkseni koneinsinööri eikä terveystieteilijä. Sykessä ei muutenkaan ole terveysosaamista. Pienhiukkaspitoisuuden ja terveyshaittojen annos-vastesuhde pienillä pitoisuuksilla <10 ug/m3 tunnetaan huonosti. Olen itse ollut laskemassa näitä
lukuja THL:n kanssa, täysin teoreettisia. Esim Pope et al 2002 tutkimuksessa pienhiukkaset eivät vaikuttaneet ollenkaan korkeasti koulutettujen kuolleisuutta lisäävästi. Itse asiasta olen kyllä samaa mieltä, puulämmitys ei sovi ainoaksi lämmitysmuodoksi tiiviile
omakotialueelle.
Mikko Savolahti
20.11.2020
klo 13.42
Sceptic: Kiitos kommentista. Mallinnus ja tilastolliset analyysit ovat teoreettisia jo lähtökohtaisesti. Niissä täytyy tehdä oletuksia, joihin liittyy paljon epävarmuuksia, kuten toit esille. Väitöskirjassa näitä laskettiin THL:n kanssa, ja artikkeleista
selviää enemmän jos asia kiinnostaa. Tietoaukkoja aiheessa on kuten kaikessa, ja esitetyt luvut kuvaavat nykytietämyksen valossa tehtyä parasta arviota. Kaikkea tätä on kuitenkin lyhyessä blogitekstissä vaikea avata kovin seikkaperäisesti.
Sceptic
20.11.2020
klo 16.57
Ilkka Savoainen, suhteellisuuden tajua ! Kuinka suuri osuus Suomella ja puun pienpoltolla on napa-alueiden mustan hiilen laskeumaan mukaanlukien metsäpalot. Metsäpalojahan on Suomessa melko vähän johtuen metsänhoitotavoista ja metsäautoteistä.
Ajattelija
21.11.2020
klo 12.12
Entäpä tupakanpoltto? Onko tutkijalla ja SYKEllä näkemystä tupakanpolton vaaroista? Ai niin, helsinkiläisetkin polttaa tupakkaa, eihän sitä tokikaan voi kieltää. Haittavaikutukset täytyy tässä kohin unohtaa.