Uutinen 12.6.2023 klo 10.06
© Lotta Kaila
Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto
Pölyttäjien luonnossa selviäminen vaatii kykyä tunnistaa ravitsevat kukat. Kun kimalaiset ovat elinvoimaisia, ne varmistavat ruoanhankinnallaan useiden satokasvien, puolukan ja mustikan pölytyksen. Helsingin ja Oulun yliopistojen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden yhteistyössä tekemien tutkimusten mukaan torjunta-aineet voivat heikentää sekä kimalaisten kykyä oppia värejä että muistaa oppimansa.
”Tutkimuksessamme merkittävintä on, että tulosten perusteella torjunta-ainepitoisuudet maatalousympäristössä voivat nousta niin korkeiksi, että ne heikentävät kimalaisten ruoanhankintakykyä, vaikka eivät niitä suoraan tappaisi,” kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Kaila.
Torjunta-aineiden vaikutuksia kimalaisten oppimiseen ja muistiin selvitettiin kahdessa eri tutkimuksessa värioppimistestin avulla. Testissä kimalaisten piti oppia tunnistamaan kymmenen eri väriä, joista viideltä ne saivat palkitsevaa sokerivettä ja lopuilta pahanmakuista kiniinivettä. Torjunta-aineille altistettujen kimalaisten ja altistamattomien kontrollikimalaisten värioppimisessa havaittiin eroja.
Ensimmäisessä tutkimuksessa kimalaiset altistettiin Calypso SC480 -nimiselle hyönteisten torjunta-aineelle, jonka tehoaineena on tiaklopridi. Altistus heikensi kimalaisten kykyä oppia valitsemaan ne kukat, joilta ne saivat sokerivettä. Kimalaisten altistusmäärä vastasi Kanta-Hämeessä vuosina 2013–2015 ja 2019–2020 siitepölystä ja medestä mitattuja tiaklopridipitoisuuksia.
Kasvitautien torjunta-aineet voivat olla pölyttäjille luultua haitallisempia
Suurin osa lainsäädännön asettamista rajoitteista torjunta-aineiden käytössä koskee hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja valmisteita. Ne tappavat pölyttäviä hyönteisiä pienempinä pitoisuuksina kuin esimerkiksi aineet, joilla torjutaan kasvitauteja.
Toisessa tutkimuksessaan tutkijat testasivatkin kasvitautien torjuntaan käytettävän Amistar-nimisen torjunta-aineen vaikutuksia kimalaisten oppimiskykyyn ja muistiin. EU:n riskinarvioinnin mukaan Amistaria ei pidetä niin haitallisena pölyttäjille, että sen käyttöä tulisi rajoittaa. Valmistetta saa esimerkiksi ruiskuttaa pölyttäjiä puoleensa vetäville kukkiville kasveille toisin kuin monia hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja valmisteita.
“Löysimme viitteitä siitä, että Amistarin vaikutukset kimalaisiin saattavat olla arvioituja laajempia. Sille altistetut kimalaiset muistivat huonommin sokerivettä sisältävät kukat kuin altistamattomat kimalaiset,” kertoo Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.
Havaittu vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta riittävän vahva herättämään tutkijoiden huolen ja osoittamaan tarpeen lisätutkimuksille. Havainnot osoittavat, että hyönteisten torjunta-aineiden lisäksi kasvitautien torjunta-aineiden vaikutuksia pölyttäjiin tulisi tutkia tarkemmin.
Tarvitaan torjunta-aineiden ympäristöjäämien seurantaohjelma ja aktiivinen ote lainsäädännön kehittämisessä
Kailan mukaan tutkimustuloksia tulee hyödyntää lainsäädännön kehittämisessä.
”Tutkimustulostemme perusteella Suomeen tulee perustaa torjunta-aineiden ympäristöjäämien seurantaohjelma, jotta tietäisimme, kuinka suurille jäämäpitoisuuksille pölyttäjät ja muu ympäristö altistuvat. Lisäksi EU-alueen viranomaisten tulisi laajentaa torjunta-aineiden tutkimusvaatimuksia siten, että aineiden vaikutuksia kimalaisten ja muiden pölyttäjien kognitiivisiin kykyihin, kuten oppimiseen ja muistiin tutkittaisiin laajemmin.”
Tutkimusjulkaisut:
Kaila, L., Antinoja, A., Toivonen, M. Jalli, M., Loukola, O. (2023) Oral exposure to thiacloprid-based pesticide (Calypso SC480) causes physical poisoning symptoms and impairs the cognitive abilities of bumble bees. BMC Ecology and Evolution 23, 9. https://doi.org/10.1186/s12862-023-02111-3
Kaila, L., Despains, L., Nyckees, D., Toivonen, M., Jalli, M., Loukola, O. (2023) Chronic oral exposure to Amistar fungicide does not significantly affect colour discrimination but may impact memory retention in bumblebees. Environmental Science Europe 35, 39. https://doi.org/10.1186/s12302-023-00744-1
Lue lisää aiemmista tutkimuksista ja raporteista englanniksi:
Kaila, L., Ketola, J., Toivonen, M., Loukola, O., Hakala, K., Raiskio, S., Hurme, T., Jalli, M., Pesticide residues in honeybee-collected pollen: Does the EU Regulation protect honeybees from pesticides? Environmental Science and Pollution Research 29, 18225–18244. https://doi.org/10.1007/s11356-021-16947-z.
Ketola, J., Hakala, K., Ruottinen, L., Ojanen, H., Rämö, S., Jauhiainen, L., Raiskio, S., Kukkola, M., Heinikainen, S., Pelkonen, S. (2015) The Impact of the Use of Neonicotinoid insecticides on Honeybees in the Cultivation of Spring Oilseed Crops in Finland in 2013-2015. Natural resources and bioeconomy studies 73/2015, 70 pp. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/530967
Lisätietoa:
- Lotta Kaila, Helsingin yliopisto, lotta.kaila@helsinki.fi, p. 02955322213
- Marja Jalli, Luonnonvarakeskus, marja.jalli@luke.fi
- Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus, marjaana.toivonen@syke.fi