Alueelliset neuvottelut suojelutoimista
Ympäristöhallinnon lajisuojelutyön tehostamiseksi pidettävät alueelliset suunnittelukokoukset eli priorisointineuvottelut käynnistettiin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen loppuvuonna 2020. Niitä vetää Suomen ympäristökeskus (Syke) ja neuvotteluihin osallistuvat kyseisen ELY-keskuksen, Metsähallituksen luontopalveluiden, Syken edustajien sekä lajiryhmän asiantuntijoiden lisäksi tarpeen mukaan myös muita alueellisia toimijoita. Neuvottelut ovat osa uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa.
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat. Lajiluettelo toimii pohjana ELY-keskuksittain lähivuosien aikana käytävissä suunnittelukokouksissa, joissa sovitaan luettelossa olevien lajien varsinaisista turvaamistoimista laji- ja paikkakohtaisesti sekä kuka niistä vastaa. Turvaamistoimet ovat yleensä elinympäristöjen ennallistamista tai kunnostusta, suojelun tehostamista, luonnonvarojen käytön käytänteiden muuttamista jne. Samalla tarkastellaan myös kiireellisesti suojeltavien lajien ulkopuolelle jäävien luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätösten tarpeellisuus ja kiireellisyys sekä EU:n luontodirektiivin lajien toimitarpeet ennen seuraavaa EU:lle tehtävää raportointia vuonna 2025. Neuvotteluista ja sovituista toimista laaditaan neuvottelujen jälkeen yhteenveto.
Kiireellisesti suojeltavat lajit
Yhteensä kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi valittiin 574 lajia, mikä on 21,5 % uhanalaisiksi vuonna 2019 arvioiduista lajeista. Kasveja on 124, sieniä ja jäkäliä 204, selkärankaisia eläimiä 16 ja selkärangattomia 230 lajia.
Taulukko: Kiireellisesti suojeltaviksi valittujen lajien määrä eliöryhmittäin vuosina 2020 ja 2011
|
Eliöryhmä
|
Kiireellisesti
suojeltavat 2020
|
Kiireellisesti
suojeltavat 2011
|
Poistetut 2020
|
Uudet 2020
|
| Levät |
0 |
1 |
1 |
0 |
| Sammalet |
58 |
64 |
19 |
13 |
| Putkilokasvit |
66 |
66 |
7 |
7 |
| Sienet |
4 |
10 |
8 |
2 |
| Jäkälät |
200 |
118 |
22 |
104 |
| Nilviäiset |
5 |
6 |
2 |
1 |
| Nivelmadot |
1 |
1 |
0 |
0 |
| Tuhatjalkaiset |
1 |
1 |
1 |
1 |
| Hämähäkkieläimet |
2 |
3 |
1 |
0 |
| Päivänkorennot |
2 |
1 |
1 |
2 |
| Suorasiipiset |
2 |
3 |
1 |
0 |
| Nivelkärsäiset |
30 |
50 |
24 |
4 |
| Kovakuoriaiset |
43 |
64 |
27 |
6 |
| Pistiäiset |
18 |
22 |
14 |
10 |
| Perhoset |
116 |
110 |
26 |
32 |
| Kaksisiipiset |
10 |
17 |
13 |
6 |
| Kalat |
0 |
1 |
1 |
0 |
| Sammakkoeläimet |
1 |
1 |
0 |
0 |
| Linnut |
13 |
28 |
16 |
1 |
| Nisäkkäät |
2 |
2 |
0 |
0 |
| Yhteensä |
574 |
569 |
184 |
189 |
Elinympäristöittäin tarkasteltuna lajeja on kaikista pääelinympäristöluokista. Lukumääräisesti vähiten on ensisijaisesti soilla ja vesissä eläviä lajeja, eniten on kulttuuriympäristöjen lajeja. Viimeksi mainituista 60 % on ns. perinneympäristöjen lajeja (87 lajia 147:stä), loput muista ihmisvaikutteisista ympäristöistä. Kun kiireellisesti suojeltavien lajien määrät suhteutetaan kyseisten elinympäristöjen uhanalaisten lajien määrin, selkeästi suurin osuus on kallioiden ja kivikoiden lajeissa (42,5 %). Pienin kiireellisesti suojeltavien osuus uhanalaisista on metsälajeissa (15,2) ja tunturipaljakoilla (16,2). Muiden elinympäristöjen osuus on lähellä 20 %:a eli kiireellisesti suojeltavien keskimääräistä osuutta uhanalaisista.
Kiireellisesti suojeltavien lajien jakautuminen elinympäristöittäin (lajien ensisijaiset elinympäristöt). Sinisellä esitetään kyseisen elinympäristön kiireellisten lajien osuus kaikista kiireellisistä ja punaisella elinympäristön kiireellisten osuus elinympäristön kaikista uhanalaisista lajeista.
Laadukkaat esiintymistiedot tarpeen
Kiireellisesti suojeltavista lajeista voivat olla mukana alueellisissa neuvotteluissa ne lajit, joista on riittävän kattavat ja tarkat paikkatietoaineistot käytettävissä. Neuvottelut pohjautuvat Metsähallituksen ylläpitämästä ja ympäristöhallinnossa käytössä olevasta LajiGIS -tietojärjestelmästä kootuista tiedoista, joita täydennetään tarvittaessa Lajitietokeskuksen Laji.fi-sivuston kautta saatavilla, eri tietolähteistä peräisin olevilla tiedoilla. Uhanalaisten lajien tarkat ja ajantasaiset esiintymistiedot ovat edellytys priorisointineuvotteluille ja sovittujen toimien toteutukselle sekä toimien seurannalle. Tämän vuoksi tavoitteena on jatkuvasti lisätä ja parantaa ympäristöhallinnon lajitietokannan sisältöä ja laatua.
Ensimmäinen neuvottelukierros päättyi vuonna 2017
Ensimmäinen neuvottelukierros kiireellisesti suojeltavista lajeista käytiin vuosina 2012-2017 kaikkien ELY-keskusten toimialueilla osana lajisuojelun toimintaohjelman toteutusta. Niissä sovittiin esiintymispaikoilla tarvittavien suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimien lisäksi, tiedon lisäämiseksi tarvittavista toimista sekä tarpeista ottaa lajit huomioon alueiden käytössä. Tarvittavia toimia käynnistettiin neuvottelujen kuluessa ja niitä toteutetaan joidenkin lajien osalta edelleen. Neuvotteluissa tarkastellusta lajistosta ja sovituista toimista on laadittu yhteenveto, jossa on alustavia tietoja myös toteutetuista turvaamistoimista alueittain.
Lisätietoja:
- Biologi Heidi Kaipiainen-Väre, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoissuunnittelija Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi