Marja Helena Sivonen: Kulturnuppástus ehtalaš dutkamuša beales ovdána ja gávdná ođđa geavadiid ovttasbarggu bokte

Oassálasten dán vahkus Romssas Arctic Frontiers -konferánsii. Dan temá lei Turn of the tide. Prográmmas ledje dievva ságat dálkkádatrievdama goahcama ja vuogáiduvvama birra. Dilálašvuođas dárkkoduvvojedje geopolitihkalaš nuppástusat, dollojuvvojedje politihkalaš sáhkavuorut, ovdanbuktojuvvojedje dieđalaš dutkamušat ja dát čoahkkáigessojuvvojedje ságastallamiid bokte. Rávnnjit árktalaš čáziin leat dáid fáttáid oasil dál hui garrasat, ja dat oidnojit beaivválaččat máilmmipolitihka ođđasiin.

Konferánssas ožžon inspirašuvnna erenomážit dáhpáhusas, mas gieđahallojuvvui dutkamuš, mii dahkkojuvvo eamiálbmogiiguin eamiálbmogiid geahččanguovllus. Buvttán dan publikummas dearvvuođaid ehtalaččat suvdilabbo dutkamušas.

Fáddá leamašan maŋimuš áiggiid oidnosis maid mis Suoma birasguovddážis. Mii leat figgan váldit sámiid árbedieđu oassin boazodoalu ja duottarluonddu oktiiheiveheamis. Mii leat ožžon buriid vásáhusaid maid IKForest-prošeavttas, mas árbediehtu fálai ođđa geahččanguovlluid vuvddiid suodjaleapmái. Barggu vuolde lea NordForsk ruhtadan, Syke jođihan ALAMOT-prošeakta, mii dárkkoda láhkaásaheami vejolašvuođaid doarjut árktalaš guovllu vuogáiduvvama nuppástuvvi diliide. Mun nammaduvvojin Sámi dálkkádatráđi lahttun mannan jagi loahpas, mii lea maiddái oktavuohta, man bokte beassá oahppat. Ráđi ođđa lahttun háliidange dáinna čállosiin buktit ovdan fuomášumiid ehtalabbo dutkanvugiid dárbbus ja vejolašvuođain.

Ehtalaččat suvdilis dutkamuša vuođđun leat álo olmmošvuoigatvuođat ja ovdamiehtan.

Okta bálggis ehtalaččat suvdilabbo dutkamuššii lea sámiid árbedieđu ádden ovttaveardásaš diehtogáldun dutkandieđuid bálddas. Lea goittotge čielggas, ahte dánge ášši galgá ovddidit suvdilit ja gudnejahttimiin sámiid. Fáddá ii leat ođas, muhto min vejolašvuođat guoddit ovddasvástádusa dutkamuša dahkkin stuorru. Ehtalaččat suvdilis dutkamuša vuođđun leat álo olmmošvuoigatvuođat ja ovdamiehtan.

Sámediggi čállá dutkanehtalaš meannudanrávvagisttis ovdamiehtama birra ná: ”Ovdamiehtama ávžžuhit ohcat dakkár dutkan- dahje eará fitnuide, mat gusket dahje sáhttet guoskat sámiid kulturárbái ja árbedihtui.”

Dálkkádatrievdan lea sámiid árgabeaivi juo dál

Lea dihtosis, ahte go dálkkádatrievdan ovdána, dan buktin hástalusat leat árktalaš guovllus duođalaččat. Dálkkádatrievdama vurdet váikkuhit eandalii dálvviide: arvvit lassánit ja muohta geahppána (Ruuhela et al. 2025). Nuppástus lea goittotge sámiid árgabeaivi juo dál. Liegganeaddji dálvvit leat oidnon jagi birrajohtimis juo guhkit áigge, dego maiddái biekkaid lassáneapmi ja šaddanáigodaga oatnun. Dát nuppástusat váikkuhit olles sámi eallinvuohkái, daningo árbevirolaš ealáhusat, dego boazodoallu ja guollebivdu leat oktavuođas lundui (Näkkäläjärvi et al. 2025).

Dálkkádatrievdama goahcanvuogit, dego buhtes energiija buvttadeapmi, áitet datge oasisteaset sámiid eallinvejolašvuođaid. Dát riska stuorru, juos energiijabuvttadeami lasihit sámeguovllus almmá áššáigullevaš ráđđádallamiid haga iige báikkálaš diliin ja eallinvejolašvuođain adnojuvvo ávvir.

Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan lea sámeguovllus erenomáš sajádagas, daningo árbevirolaš ealáhusaide vuođđuduvvi eallinvuohki lea vára vuolde. Árbevirolaš ealáhusaid áitet máŋggalágan sisabahkkemat, dego ruvkket ja soalddátlaš hárjehusat, mat leat lassánan davviguovlluin (Sámiid duohtavuohta- ja soabdankomišuvdna 2025). Danin sámiid vuogáiduvvanvejolašvuođaid dárkkodeaddji dutkamušas ja ovddidandoaimmas lea giddejuvvon fuomášupmi earret eará skuvlejupmái, gielaid seailumii ja politihkalaš ráđđeaddima vejolašvuođaide (Näkkäläjärvi et al. 2025).

Dutkamuššii searvadeapmi ii leat čuolmmaheapme

Romssas panelaoasseváldit ságastalle eamiálbmogiid searvadeapmái laktáseaddji hástalusain Kalaallit Nunaata, Davviriikkaid ja Davvi-Amerihká geahččanguovlluin. Hástalusat leat seammaláganat juohke sajis. Ovdamearkka dihtii lea duohtavuohta, ahte olbmot leat váiban dutkamušaide. Beroštupmi eamiálbmogiid searvadeapmái lea loktanan čielgasit maŋimuš jagiid áigge ja dat lea álgovurrosaččat fiinna ášši. Eamiálbmogiid servošiin lea goittotge konkrehtalaš fuolla das, reahkkájitgo sin resurssat ja áigi oassálastimii.

Maŋimuš jagiid áigge máŋggat ruhtadeaddjit leat váldán eamiálbmogiid vuhtiiváldima ovdan ruhtadaninstrumeanttaineaset ja -ohcamiinniset. Romssa panelas fuomášuhtte, ahte dat lea fiinna ovdánanlávki, muhto ii áibbas čuolmmaheapme. Dat sáhttá lasihit eamiálbmogiid servošiid noađi ain eanet ja fitnuid árvvoštallan váldá resurssaid eará bargguin. Dasa lassin dutkit eai dávjá váldde oktavuođa doarvái árrat nu, ahte servošiin livččii duohta vejolašvuohta fitnu plánemii. NordForsk, mii ruhtadeaddjin lea leamaš ášši olis buorre ovdamearka Davviriikkain, muitalii, ahte dán áššis jođus lea ovddidanbargu ja rávvagat leat boahtimin.

Nubbi ášši, masa galggašii darvánit, laktása dutkanfitnuid árvvoštalliide. Vaikke eamiálbmotdutkamušas leat iežas rávvagat veardásašárvvoštallamii, ii dan olggobealde leat makkárge sihkkarvuohta das, ahte ohcamušaid árvvoštalli olmmoš dovdá fáddábirrasa ehtalaš ja alladásat dutkamuša eaktudan vugiin. Ságastallamis čalmmustahttojuvvui ovdamearkka dihtii servodatlaš relevánssa árvvoštallan: gean čalmmiiguin ja geaid geahččanguovllus dutkamuša servodatlaš relevánsa meroštallojuvvo. Juos árvvoštalli geahčastat ii leat eamiálbmoga servodatlaš sajádaga giettis, sáhttá leat váttis meroštallat leago dutkamuš relevánta.

Varas dieđuid dutkamušaide váibamis ja dan servodatlaš konteavsttas, gos dutkamuš dahkkojuvvo, sáhttá lohkat Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna varas raporttain. Árktalaš ráđđi lea čájehan ovdamearkka eamiálbmogiid vuhtiiváldimis juo guhká, ja eamiálbmogiid rolla ráđi barggus gávnnahuvvo ealasin ja mávssolažžan.

Dutkankultuvra lea maŋimuš jagiid áigge rievdan. Guovddážis lea diehtaga friijavuohta ja sámeservoša iešmearridanvuoigatvuohta alcceseaset guoski diehtobuvttadeapmái (Kuokkanen 2024). Dutkandoaimma ehtalašvuođas leat fállun dieđut, ja ovdamearkkat árbedieđu ja dutkojuvvon dieđu ovttastahttimis gávdnojit maid Suomas (geahča omd. Näkkäläjärvi and Juntunen 2023). Rávvagat ehtalabbo dutkamuša bargamii leat oažžumis, ja daidda gávnnat liŋkkaid mu blogga loahpas.

Lea čielggas, ahte fáddá lea rašši ja rievddada čađat, man dihtii lea dehálaš meannudit dan guovdu doarvái duođalaččat. Sátni sihke Romssa konferánssa panelaoasseváldiin ja Sámiid dálkkádatráđi barggusge lea, ahte mii buohkat galgat roahkkadit oahpahallat ođđasa. Meattáhusain oahppá, ođđa ja buoret geavadagat hutkojuvvojit. Nuppástuvvi jurddarávnnjit loktejit stuorát báruid servodaga čađa. Sámi dálkkádatráđđi joatká dán barggu. Dat buktá oktii árbedieđu hálddašeaddjiid ja iešguđet dieđasurggiid dutkojuvvon dieđu ovddasteaddjiid addit rávvagiid politihkalaš mearrádusbargama doarjjan, vai maiddái politihkka livččii ehtalabbo.

Oahpásmuva maid:

Čálli birra:

Marja Helena Sivonen lea erenomášdutki Dálkkádatčovdosat ovttadagas, Politihkka ja riskkat -joavkkus. Son lea maid guossedutki Árktalaš guovddážis ja Sámi dálkkádatráđi lahttu. Marja Helena ráhkista girjjiid, čuoigat ja Yle kulturfálu ja lea movttáskan bargat keramihkain.

Teavsttas čujuhuvvon panela namma lei Indigenous Engagement and Co-Creation in Arctic Research ja dan lágidedje NordForsk ja Norgga árktalaš universitehta UiT.

Gáldut:

• Kuokkanen, Rauna: Eettiset ohjeet ovat tasapainoilua tutkimuksen vapauden ja muiden arvolähtökohtien välillä – ja näin on myös saamelaisia koskevassa tutkimuksessa (tieteessatapahtuu.fi) 
• Klemetti Näkkäläjärvi, Hilppa Gregow, Sami-Juhani Ahonen, Joona Hautala, Jouni J.K. Jaakkola, Suvi Juntunen, Terhi K. Laurila: Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille. Ramádat – Saamelaisen ilmastoneuvoston julkaisuja (saamelainenilmastoneuvosto.fi)
• Näkkäläjärvi, Klemetti, and Juntunen, Suvi: Co-Production of Knowledge on Climate Change Adaptation in Reindeer Sámi Culture: Research Methodology and Ethics. (springer.com) 
• Ruuhela, Reija; Pirinen, Pentti; Lehtonen, Ilari; et al.: Ilmastonmuutos Lapissa – tietoja Lapin ilmasto- ja energiastrategiaan. Ilmatieteen laitos. (helda.helsinki.fi)
  
• Laura Junka-Aikio: Sápmelaččaid vuoigatvuođat gullet maid eatnanbealuštussii. Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna. 4.12.2025 (sdtsk.fi)