Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hanna Mela: Vähentävätkö älymittarit energian ja veden kulutusta?

RSS
14.6.2017 Hanna Mela
Hanna Mela
 

Älymittarit mittaavat energian ja veden kulutusta reaaliajassa, ja asukas voi esimerkiksi erillisen kulutusnäytön tai sovelluksen avulla seurata kulutustaan. Ajatuksena on, että kulutuksen tekeminen näkyväksi kannustaa asukkaita energian ja veden säästöön. Tutkimustulokset kulutuspalautteen vaikuttavuudesta ovat kuitenkin osin ristiriitaisia. Monissa tutkimuksissa kulutus on laskenut 5-20 %, kun taas toisissa vaikutuksia ei ole todettu.

Perusteellista tutkimusta siitä, miten asukkaat kokevat älymittareiden tarjoaman kulutusseurannan ja mitä he tekevät kulutustiedolla, on toistaiseksi tehty melko vähän. Vielä vähemmän on pohdittu sitä, millaisia oletuksia asukkaista ja heidän käyttäytymisestään sisältyy kulutuksen seurantaan älymittareiden avulla.

Älymittari pelkistää ruuanlaiton, pyykinpesun ja median käytön kilowattitunneiksi ja litroiksi. Tällaisen tiedon mahdollisuudet muokata niitä käytäntöjä, joissa energiaa ja vettä käytetään, ovat yksinään hyvin rajalliset. Laitteiden ja rakennusten ominaisuudet ja toisten ihmisten mielipiteet ja neuvot ovatkin usein tärkeämpiä käytäntöjen muokkaajia. Myös mainonta muokkaa käytäntöjä tuomalla uusia merkityksiä ja tuotteita arkeen.

Päinvastoin kuin on oletettu, älymittarit voivat jopa ylläpitää tiettyä kulutustasoa oikeuttamalla sitä. On havaittu, että asukkaille kehittyy älymittarin avulla nopeasti käsitys omasta ns. normaalista kulutuksesta. Älymittari auttaa tunnistamaan poikkeavuudet, mutta ei niinkään kyseenalaista sitä, onko peruskulutus liian suurta.

Älymittarit edistävät hajautettua energiantuotantoa ja siihen osallistuminen voi auttaa asukkaita muuttumaan energiankuluttajista aktiivisemmiksi ja tiedostavammiksi energiakansalaisiksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että älymittarin antama kulutuspalaute kytkeytyy nykyistä konkreettisemmin osaksi arjen toimintoja. Mittari voisi esimerkiksi antaa neuvoja siihen, miten totuttuja käytäntöjä voisi muuttaa vähemmän energiaa ja vettä kuluttaviksi.

Älyteknologioiden kuten älymittareiden edistämisessä tulisi nykyistä enemmän pohtia sitä, millaisia oletuksia asukkaista niihin sisältyy, ovatko ne realistisia ja mitä muita toimia älymittareihin voisi yhdistää niin, että mittareiden antamasta palautteesta tulisi asukkaille merkityksellisempää. Esimerkiksi yhteisölliset energiansäästöprojektit tai pelillistäminen voisivat avata uusia mahdollisuuksia käytäntöjen muuttamiseen.

Älymittarien kulutusnäytöt irrallisina teknisinä ratkaisuina eivät kykene lunastamaan odotuksia merkittävistä säästöistä, sillä nykyisellään ne puhuttelevat vain pientä osaa asukkaista. Todella älykäs mittari olisi sellainen, joka kykenee haastamaan totuttuja käytäntöjä ja tarjoamaan välineitä niiden muuttamiseen.

Hanna Mela on tutkija SYKEn Ilmastonmuutoksen strategisessa ohjelmassa, ja työskentelee muun muassa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen DAC-hankkeessa (Dwellers in Agile Cities), jossa paneutuu älymittaroinnin monimutkaisiin kysymyksiin.
Puh. 0295 251 768
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kirjallisuutta:

Buchanan, K., Russo, R. and Anderson, B. 2015. The question of energy reduction: The problem(s) with feedback. Energy Policy 77 (2015), 89–96.

Hargreaves, T., Nye, M. and Burgess, J. 2013. Keeping energy visible? Exploring how householders interact with feedback from smart energy monitors in the longer term. Energy Policy 52 (2013), 126–134.

Strengers, Y. 2013. Smart Energy Technologies in Everyday Life - Smart Utopia? Consumption and Public Life. Hampshire, UK, Palgrave Macmillan. 

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.