Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Pasi Tainio: Jossain päin maailmaa paistaa aurinko, aina

RSS
4.9.2017 Pasi Tainio
Pasi Tainio

Fennovoima lupaa, että Pyhäjoen uusi ydinvoimala valmistuu vuoteen 2024 mennessä ja tuottaa sähköä valmistuttuaan 50 €/MWh hintaan. Briteissä Hinkley Pointiin tulevan ydinvoimalan pitäisi valmistua vuoteen 2023 mennessä ja sen tuottamasta sähköstä on luvattu maksaa noin 100 €/MWh takuuhinta.

Suomessa aurinkosähkön tuotantokustannukset vaihtelevat, mutta ovat edullisimmillaan selvästi alle 50 €/MWh ja useimmissa kohteissa alle 100 €/MWh. Kun aurinkosähkön käyttää tuotantopaikalla, säästää myös siirtomaksun ja verot, jolloin aurinkosähkö on jo nykyisin monissa kohteissa verkkosähköä edullisempaa. Chilessä ja Lähi-idässä aurinkosähköä tuotetaan jo nyt alle 30 €/MWh.

Kiristyneet turvamääräykset ovat viime vuosina nostaneet ydinvoimaloiden hintoja, kun taas aurinkosähkön hinta on pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 70 prosenttia. Ei liene hankala arvata, kumpaan maailmalla jatkossa investoidaan. Päästäkseen kilpailemaan kansainvälisistä projekteista, suomalaiset yritykset tarvitsevat referenssejä kotimarkkinoilta.

Aurinkoenergia graafi 2
© SYKE

Aurinkosähkö toimii isosti ja pienesti

Aurrinkosähkö slogan1

Mahdollisuuksia aurinkosähkön osuuden lisäämiseen ja päästövähennyksiin löytyy. Esimerkiksi lähes kaikki päiväntasaajan saaret tuottavat tarvitsemansa sähkön diesel-aggregaateilla, vaikka aurinkosähkö olisi jo nykyisillä edullisen öljyn hinnoilla huomattavasti edullisempaa. Esteenä ovat vain alkuinvestointi ja luutuneet asenteet. On helpompi löytää päivittäin dollari polttoaineeseen kuin kerralla muutama sata dollaria aurinkojärjestelmään, joka ratkaisisi energiantarpeen vuosikymmeniksi.

Moniin muihin sähkön tuotantomuotoihin verrattuna aurinkosähkön kiistaton etu on myös se, että sitä voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti sekä pienellä paneelilla kännykän lataukseen että isolla aurinkopuistolla kokonaisen kaupungin sähköistämiseen. Esimerkiksi tuulivoiman kohdalla suuruuden ekonomia jyrää ja pienet voimalat eivät yleensä ole kannattavia. Aurinkosähköä tullaan siten myös tulevaisuudessa tuottamaan sekä hajautetusti että keskitetysti.

Suomeen tuodaan sähköä myös kesällä

Mitä tekee Suomi, ydinvoimaloiden lisäksi? Maahamme tuodaan sähköä noin 2 000 MW teholla myös aurinkoisina kesäpäivinä. Miksi emme tuota sitä itse? Vaikka satakertaistaisimme nykyisen aurinkosähkön tuotantokapasiteetin, ei aurinkosähköä silti riittäisi vientiin kuin korkeintaan hetkittäin.

Aurinkoenergia slogan 2

Suomen suurin aurinkovoimala on Helenin Kivikon hiihtohallin katolle asentama 853 kW:n tehoinen voimala. Maailman suurimmat yksittäiset aurinkovoimalat ovat noin tuhat kertaa tätä suurempia.

Kaikkiaan Suomessa on noin 30 MW verkkoon kytkettyä aurinkovoimaa. Suomi ei luonnollisestikaan ole maailman paras paikka aurinkosähkön tuotantoon, mutta tilanne ei ole niin huono kuin voisi kelien puolesta kuvitella.

Tosiasiassa viileä sää lisää aurinkopaneelien tuottoa ja kesällä päivät ovat Suomessa pitkiä. Saksassa, jossa aurinkovoimaa on asennettu useampi tuhat kertaa enemmän kuin Suomessa, on paneelikohtainen vuosituotto kutakuinkin Suomen tasoa.

Aurinkoenergia graafi 1
© SYKE

Halpa aurinkosähkö saavuttaa Suomenkin

Elämme tällä hetkellä siirtymävaihetta ja tulemme tarvitsemaan lähes kaikkia nykyisin käytössä olevia sähkön tuotantomuotoja vielä pitkään. Uusia investointeja tehdessä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että erilaiset varastointiratkaisut, maiden ja mannerten väliset siirtoyhteydet sekä vety- tai synteettisen maakaasun tankkerit tulevat tuomaan halvan aurinkosähkön Suomeenkin, myös talvella. Ja jo ennen sitä voisimme tehdä aurinkovoimaloihin parin miljardin investoinnit taloudellisesti kannattavasti ihan vaan tuontia korvaamaan.

Aurinkoenergia graafi 3
© SYKE
  • Aurinkosähköstä lisää tietoa: FinSolar

Suunnitteluinsinööri Pasi Tainio edistää työssään vihreitä energiainvestointeja Hinku-kunnissa.
puh. 029 525 1676
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.