Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Paula Kankaanpää: Meriosaamisella on käyttöä

RSS
4.7.2018 Paula Kankaanpää
Paula Kankaanpää
Kuva: Anna-Leena Muotka

Merien heikkenevä tila on noussut globaalin ympäristöpolitiikan keskiöön. Yksi YK:n uuden kestävän kehityksen ohjelman tavoitteista keskittyy kokonaan merten suojeluun. Viime kesänä 193 jäsenvaltiota vaati yhdessä merien pelastamista. UNESCO omistaa ensi vuosikymmenen merentutkimuksen edistämiselle.

Myös Suomi on ryhdistäytynyt meriasioissa. Valtio tukee meriklusteria, joka vahvistaa varustamoiden toimintaa ja laivanrakennusta. Suomella on Jäämeri-asioita linjaava Arktinen strategia sekä Itämeristrategia. Valtioneuvoston kanslia on juuri käynnistänyt keskustelun Suomen valtameripolitiikan linjauksista. Suomella on ainutlaatuinen yhteiskunnallinen tilaus vahvistaa meriosaamistamme ja sen vaikuttavuutta maailmalla.

Itämeren suojelua sääntelevät EU:n meristrategiadirektiivi ja kansalliset lait. EU:lla on myös uusi merialuesuunnittelun direktiivi sekä merellistä taloustoimintaa edistävä ”sinisen kasvun” strategia. Näiden toimeenpanoa tukee Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimus , joka on laadittu jo vuonna 1974. Sen jäseniä ovat kaikki yhdeksän Itämeren valtiota mukaan lukien Venäjä sekä EU. Työtä koordinoi HELCOM. Suomi on ottanut sen kaksivuotisen puheenjohtajuuden vastaan heinäkuussa. Suomen yhtenä tavoitteena on uudistaa Itämeren toimintaohjelma, jossa määritetään yhteisiä konkreettisia toimenpiteitä meren hyvän tilan saavuttamiseksi.

HELCOM -asioita hoidetaan työryhmissä tutkijoiden, viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyönä. Laajapohjainen vuorovaikutus on työtavoiltaan niin edistyksellistä, että sitä on ehdotettu malliksi maailman muillekin merialueille.

Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman ohjelmassa on nykyisten vesiensuojelutoimien lisäksi 29 uutta toimenpidettä. Ne koskevat ravinnekuormitusta, vaarallisia ja haitallisia aineita, vieraslajeja, roskaantumista, melua, ympäristöturvallisuutta, merialuesuunnittelua ja suojelualueita. Toimenpiteiden toteutuksen on arvioitu maksavan noin 150 miljoonaa euroa. Tuoreen tutkimuksen mukaan meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt olisivat vuositasolla jopa 500 miljoonan euron suurusluokkaa.

Merentutkimuksella on tässä kaikessa tärkeä osa ja rooli. SYKE tutkii Itämeren ekologista tilaa ja vastaa avomeremme tilan seurannasta yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Rannikkovesien mittauksista huolehtivat ELY-keskukset. Tutkimusalus Arandalla tehtäviä mittauksia täydentävät satelliittien kaukokartoitushavainnot sekä automaattiset mittaustiedot. Aranda on juuri valmistumassa peruskorjauksesta moderniksi jäissä kulkevaksi tutkimusalukseksi.

Suomi - kuten kaikki HELCOM-yhteistyön maat - toimittaa seurantatuloksensa kansainväliseen yhteiseen ICES -tietokantaan. Aineistoista kootaan meren tilaa arvioivat yhteenvedot joka kuudes vuosi. Tänä vuonna valmistuvat uusimmat raportit. Tulokset osoittavat Itämeren tilan osittain parantuneen. Suomenlahden fosforipäästöjen puolittuminen 2000-luvun alkupuolelta on osaltaan vaikuttanut itäisen Suomenlahden rannikkovesien kirkastumiseen ja sinileväkukintojen vähenemiseen. Toinen myönteinen esimerkki on hylje- ja merikotkakantojen elpyminen ympäristömyrkkyjen käytön vähentämisen jälkeen.

Itämeren tilaa uhkaavat kuitenkin uudet haasteet kuten ilmastonmuutos, sateisuuden lisääntyminen, maatalouden ravinnekuorman vaikea hallittavuus, roskaantuminen, uudet haitalliset aineet, lääkeaineet, kasvava meriliikenne ja melu. Ponnisteluja Itämeren puolesta kannattaa jatkaa, sillä aiemmista toimista meremme tilan parantamiseksi on selkeää näyttöä.

Keskeiset ratkaisut löytyvät Suomessa merentutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon saumattomasta yhteistyöstä. SYKEllä on erityisosaamista sekä näistä yhteisprosesseista että vahvaa merentutkimuksen ammattitaitoa. Ihmiskunnan meriin aiheuttaman kasvavan paineen vuoksi tällainen monipuolinen osaaminen on enenevässä määrin tarpeellista globaalisti myös muilla rannikkomerillä kuin Itämerellä.

Blogi Kankaanpää 556px
 

Paula Kankaanpää on SYKEn merikeskuksen johtaja ja arktisten asioiden asiatuntija. Paula aikoo viettää tulevan kesäloman veneillen kaukana saaristossa.
Puh. 029 525 1099
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.