Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Riikka Malila: Jätevesien ravinteet resursseiksi

RSS
30.11.2018 Riikka Malila
Riikka Malila
 

Kierrätyslannoitteet ovat tätä päivää. Niitä tuotetaan esimerkiksi yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden jäte- ja sivuvirroista. Kierrätyslannoitteiden hyödyntämiseen liittyy kuitenkin vielä paljon avoimia kysymyksiä: lannoitteiden puhtaus, laatu, tehokkuus ja vesistövaikutukset arveluttavat. Haitta-aineiden riski korostuu etenkin puhdistamolietteen ja ihmisperäisen käymäläjätteen hyödyntämisessä. Esimerkiksi EU:ssa valmisteilla olevan lannoitevalmisteasetuksen mukaan puhdistamoliete ei kelpaa kierrätyslannoitteiden raaka-aineeksi.

Kierrätyslannoitteiden sisältämät ravinteet ovat usein orgaanisessa muodossa ja siten hitaammin kasvien hyödynnettävissä kuin epäorgaanisten keinolannoitteiden. Mikäli ravinteita annostellaan yli kasvien tarpeen, ravinteiden huuhtoutumisen riski kasvaa. Keinolannoitteita käytettäessä optimaalisen lannoitusmäärän arvioiminen on yleensä helpompaa.

Toisaalta liika varovaisuus kierrätyslannoitteiden annostelussa voi heikentää lannoituksen vaikutusta. Myös lannoitteen ravinteiden koostumus ja lannoitteen eri ravinteiden suhteellinen määrä voi vaikeuttaa annostelua. Riittävän lannoitusvaikutuksen saamiseksi tarvitaankin usein täydennyslannoitusta keinolannoitteella. Jotta kustannukset pysyisivät järkevällä tasolla, samoja lannoitteiden levitystekniikkoja ja -laitteita pitäisi voida käyttää sekä kierrätyslannoitteen että keinolannoitteen levitykseen.

Resursseja ei saisi heittää hukkaan

On perusteltua vaatia samoja sääntöjä kaikille lannoitevalmisteille. Kierrätyslannoitteiden hyödyntämistä puoltavat kuitenkin monet seikat. Mineraalilannoitteiden raaka-aineet käyvät tulevaisuudessa vähiin ja lannoitteiden hinnat nousevat. Siksi kannattaisi kehittää kustannus- ja energiatehokkaita tekniikoita kierrätyslannoitteiden hyödyntämiseen. Kierrätyslannoitteet parantavat myös maan kasvukuntoa, sillä ne yleensä sisältävät orgaanista ainesta.

Resursseja ei saisi heittää hukkaan. Esimerkiksi ihmisten erittämästä typestä päätyy nykypuhdistustekniikoilla yli kaksi kolmasosaa joko ilmaan tai vesistöihin. Tyypillisesti typestä vain vajaa kymmenesosa on jäljellä lietteenkäsittelyn lopputuotteessa. Lopputuotteen hyödyntämisessä ongelmallista on myös se, että siihen päätyvät myös monet haitalliset aineet.

SYKE on mukana ihmisperäisten ravinteiden hyödyntämiseen tähtäävissä hankkeissa. SYKE vetää Sitran rahoittamaa MORTTI-hanketta ja on mukana muun muassa Tampereen kaupungin vetämässä ja ympäristöministeriön rahoittamassa NutriCity-hankkeessa.

Molemmissa hankkeissa tutkitaan jätevesien syntypaikkaerottelua, eli käymäläjäteveden keräämistä erillisenä pesuvesistä. Hankkeissa kokeillaan tekniikoita, joilla ravinteet saadaan otettua talteen virtsasta ja ulosteesta. MORTTI-hankkeessa kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa puolustusvoimien harjoitusalueet sekä massatapahtumat ja festivaalit, joissa syntyy paljon hyötykäytettävää raaka-ainetta pistemäisenä kuormituksena. NutriCity-hankkeessa selvitetään ravinnekiertojen tehostamista kaupunkiympäristössä, esimerkiksi uusilla asuinalueilla.

Vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen vaatii suunnannäyttäjiä ja rohkeita kokeiluja, jotka onnistuessaan mahdollistavat uusien tekniikoiden käyttöönoton ja tarvittavat lainsäädännön muutokset. Oleellista on löytää syntyvälle lopputuotteelle hyväksyttävä käyttökohde. Tämä muokkaisi asenteita asialle suotuisiksi ja pitäisi vihreästi ajattelevan kuluttajan halukkaana ponnistuksiin ekologisemman elämän puolesta.

Riikka Malila työskentelee tutkimusinsinöörinä SYKEn kestävä vesihuolto -ryhmässä. Hän tutkii kiertotalouden mahdollisuuksia vesihuollossa ja pyrkii edistämään ravinteiden talteenottoa jätevesistä.
Puh. +358 295 251 745
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa

SYKE on alkanut julkaista Ratkaisuja-blogin lisäksi Havaintoja-blogia.

Ensimmäisessä Havaintoja-blogissa Joensuun sykeläiset kertovat kokeilleensa mahdotonta, eli viikkoa ilman muovia.

Tilaa Havaintoja-blogi sähköpostiisi

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.