Tausta
Jätevesilietteiden sisältämä fosfori on merkittävin fosforilähde, jota ei hyödynnetä kasvintuotannossa juuri lainkaan. Tulevaisuudessa fosforivarantojen ehtyessä myös tämän fosforilähteen hyväksikäyttöä on edistettävä. Suurimmat esteet lietefosforin hyväksikäytölle on sen heikko liukoisuus sekä epätietoisuus lietteen sisältämistä haitallisista orgaanisista yhdisteistä ja niiden päätymisestä ympäristöön sekä edelleen ruokaketjuun. Tässä tutkimuksessa selvitetään jätevesilietteiden sitoman fosforin pitkäkestoinen lannoitusvaikutus, mikä on useimmiten jäänyt tiedostamatta helppoliukoiseen fosforiin keskittyneessä käyttökelpoisuuskeskustelussa. Lietteiden sisältämien haitallisten yhdisteiden pitoisuudet, niiden mahdollinen siirtyminen ruokaketjuun sekä vaikutukset ympäristöön selvitetään. Uutena lietteiden käsittelymenetelmänä tutkitaan pyrolyysin vaikutusta lietefosforin käyttökelpoisuuteen sekä haitta-aineiden biosaatavuuteen ja siten elintarviketurvallisuuteen.
Hanketta vetää Luonnonvarakeskus ja muina partnereina ovat SYKE sekä Evira. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Vesilaitosyhdistys, Biovakka Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, AB Stormossen Oy, Tampereen vesi, Biokymppi Oy, Envor Oy, Turun seudun puhdistamo Oy, Forssan vesihuoltoliikelaitos, Porvoon vesi ja Kouvolan vesi.
Tavoite
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on selvittää jätevesilietteen sisältämän fosforin pitkäkestoinen lannoitusvaikutus. Tämä on ravinteiden kierrätyksen ja ympäristön näkökulmasta katsoen tärkeää lietteistä valmistettujen lopputuotteiden optimaalisen käytön kannalta.
Yhdyskuntalietteet sisältävät lukuisia erilaisia haitallisia aineita. Epävarmuus niiden vaikutuksista maaperäeliöihin ja kulkeutumisesta elintarvikeketjuun rajoittavat niiden käyttöä lannoitteena kasvintuotannossa. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteena onkin tehdä haitta-ainepitoisuuksien, biokertyvyyden ja genotoksisuustestauksen perusteella ympäristöriskinarvio yhdyskuntalietteistä valmistetuille lopputuotteille. Hankkeessa pyritään niin ikään arvioimaan lietteen roolia haitallisten aineiden esiintymiseen elintarvikkeissa.
Hankkeessa selvitetään lisäksi lietteen jatkokäsittelymenetelmänä käytetyn pyrolyysin vaikutusta lietefosforin käyttökelpoisuuteen kasvintuotannossa sekä lietteen sisältämien haitallisten aineiden määriin. Lisäksi tutkitaan vaikuttaako pyrolyysi lietteen kuivauskemikaalina käytetyn polyakryylliamidin muuntumiseen akryyliamidiksi.
Lisätietoja
Päivi Munne, Suomen ympäristökeskus
Pirjo Sainio, Suomen ympäristökeskus
Päivi Meriläinen, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi